Koronauutisoinnissa toistuva keskeinen lukuarvo on nk. R-luku: kuinka monta uutta tapausta yksittäinen virukseen sairastunut henkilö tartuttaa.

Ilman sosiaalisen etäisyyden ottamista R-arvo pyörii kolmen tienoilla. Science-lehti muistuttaa tuoreessa artikkelissaan, että tämä on hieman harhaanjohtava luku siinä mielessä, että yleisin potilaskohtainen R-luku on nolla. Pääosa potilaista ei siis tartuta tautia muihin, mutta pienempi joukko sitten muidenkin edestä.

Koronapandemiassa ihmisten joukkokokoontumiset näyttelevät siis merkittävää roolia, joskaan eivät niin merkittävää kuin SARS- ja MERS-epidemioissa. Erään asiantuntija-arvion mukaan noin 10 prosenttia tapauksista vastaa 80 prosentista leviämisestä.

Tiedeyhteisö alkaa olla yhtä mieltä siitä, että sisätiloissa koronatartunnan riski on merkittävästi suurempi kuin ulkona.

Sisätilojakin on erilaisia: esimerkiksi elintarviketehtaat voivat olla erityisen vaarallisia paikkoja, sillä siellä ihmiset työskentelevät lähellä toisiaan, ja matalan lämpötilan vuoksi koronavirus elää pidempään.

Huutaminen ja laulaminen levittävät koronavirusta tehokkaammin kuin rauhallinen puhe, eli kuorolauluharjoituksia kannattaisi välttää.

Zumbatunnit on yhdistetty koronatartuntoihin, mutta pilatestunteja ei, mahdollisesti siksi, että edellisten osallistujat hengittävät merkittävästi jälkimmäisen harrastajia raskaammin. Ihminen, joka pesee käsiään usein, on todennäköisesti pienempi tartuttajariski kuin epäsiistimmät kanssaihmisensä.

Lisäksi vaikuttaisi siltä, että koronapotilaat ovat tartuttavimmillaan verraten lyhyen ajanjakson, joten on onnetonta, jos yksittäinen potilas sattuu ihmisjoukkoon juuri tämän periodin kuluessa.

Dataa tarvittaisiin lisää, mutta ilmiön tutkiminen on osoittautunut vaikeaksi. Moni maa ei ole kerännyt niin paljon tietoa koronapotilaiden kontakteista, että tutkijat voisivat ryhtyä työhön. Lisäksi ulkonaliikkumiskiellot ja muut eristys- sekä etäisyystoimenpiteet ovat olleet epidemiologiselta kantilta turhankin tehokkaita.

Lisäksi potilaiden kertomuksiin ei voi täysin luottaa: ihmiset eivät mitenkään yhteismitallisesti muista kaikkia tilanteita, joissa he ovat olleet suuremmissa väkijoukoissa.

Sellaiset joukkokohtaamiset, joiden lopputuloksena on pääosin oireettomia tartuntoja, ovat nekin vaarassa jäädä piiloon.