Itä-Suomen ylipistossa on käynnistymässä laaja tutkimus, jossa selvitetään yskän esiintyvyyttä ja yskälle altistavia tekijöitä yli 65-vuotiailla. Lisäksi tarkastellaan yskän vaikutusta elämänlaatuun ja sitä, millaiset tekijät lisäävät yskään liittyviä lääkärissäkäyntejä.

Kyselytutkimukseen on kutsuttu vastamaan 18 000 Eläkeliiton jäsentä, ja kysely on avoinna 30. huhtikuuta asti.

Yskä jaotellaan tavallisimmin sen keston mukaan akuuttiin eli alle kolme viikkoa kestäneeseen, subakuuttiin eli 3–8 viikkoa kestäneeseen ja krooniseen, yli kahdeksan viikkoa kestäneeseen yskään. Näiden kaikkien esiintyvyyttä on aiemmin selvitetty ainoastaan yhdessä kyselytutkimuksessa, jonka professori Heikki Koskelan tutkimusryhmä toteutti Kuopion ja Jyväskylän kaupungin työntekijöille. Tulosten mukaan akuutin yskän esiintyvyys oli 10 prosenttia, subakuutin 4,7 prosenttia ja kroonisen yskän 11,4 prosenttia.

Kroonisen yskän esiintyvyydestä on muitakin tutkimuksia, joiden mukaan esiintyvyys kasvaa iän myötä, mutta iäkkäisiin keskittyviä tutkimuksia aiheesta ei ole ennen tehty.

– Yskä on länsimaissa tavallisin syy hakeutua lääkärin vastaanotolle ja alentaa etenkin pitkittyessään huomattavasti elämänlaatua. Väestön voimakkaasti vanhetessa tieto yskän yleisyydestä, syistä ja seuraamuksista nimenomaan iäkkäillä henkilöillä tulee yhä tärkeämmäksi, Heikki Koskela sanoo tiedotteessa.

Tällä hetkellä ei tiedetä, mitkä tekijät altistavat iäkkäitä akuutille, subakuutille ja krooniselle yskälle.

– Tämä tieto olisi tärkeää pohdittaessa sitä, kuinka iäkkäiden yskää voitaisiin vähentää ja kuinka näitä potilaita tulisi pyrkiä hoitamaan.

Työikäisillä on havaittu muun muassa kosteusvaurioille altistumisen, allergioiden ja kroonisen yskän esiintymisen suvussa lisäävän yskän esiintyvyyttä.

Yskäpotilaat eivät kuitenkaan ole yksi yhtenäinen ryhmä. Koskelan tutkimusryhmä on tunnistanut työikäisistä yskäpotilaista kaksi erilaista yskän ilmenemismuotoa eli fenotyyppiä, joilla on yhteys yskän ennusteeseen. Harvinaisempaan, huonompiennusteiseen fenotyyppiin liittyi runsaasti ulkoisia yskän ärsykkeitä, useita yskän taustasairauksia ja huonoksi koettu yskään liittyvä elämänlaatu.

– Jos tämä fenotyyppiluokitus pätee myös iäkkäillä, se voi selventää yskäpotilaiden hoitoa ja antaa mahdollisuuden yskään liittyvien perinnöllisten tekijöiden selvittelyyn.