Lisääntynyt yövirtsaaminen ei yleensä aiheuta ongelmia, mutta osalle ihmisistä siitä koituu merkittävää haittaa. Lisäksi useampaan yölliseen wc-käyntiin liittyy myös lievästi kohonnut riski kaatumisiin, murtumiin ja ennenaikaiseen kuolemaan, käy ilmi Tampereen yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Yövirtaaminen yleistyy voimakkaasti 60:n ikävuoden jälkeen.

Entuudestaan tiedetään, että yövirtsaaminen eli nokturia on seurausta muutoksista munuaisten tai virtsateiden toiminnassa tai katkonaisesta yöunesta, joille altistavat muun muassa ikääntyminen, sekä monet sairaudet ja elintavat. Tästä syystä nokturiaan liittyy lisääntynyttä sairastavuutta ja kuolleisuutta.

Hoitopäätösten tueksi tarvitaan lisää tietoa nokturian ennusteesta, eli millä todennäköisyydellä oire hoitamattomana hankaloituu tai lievenee, ja mitä seurauksia hoitamattomalla oireella mahdollisesti voi olla, eli missä määrin toistuvat yölliset virtsaamistapahtumat itsessään lisäävät terveyshaittojen riskiä esimerkiksi häiriintyneen yöunen tai lisääntyneiden kaatumisten ja murtumien kautta.

Lääketieteen lisensiaatti Jori Pesonen selvitti väitöstutkimuksessaan nokturian ennustetta sekä oireen vaikutusta kaatumisten, murtumien ja ennenaikaisen kuoleman riskiin. Väitöskirjakokonaisuus koostuu kolmesta meta-analyysin sisältävästä, havainnoivien pitkittäistutkimusten systemaattisesta katsauksesta ja yhdestä kotimaisesta kohorttitutkimuksesta.

Meta-analyyseihin sisällytettyjen tutkimusten yhdistetty estimaatti nokturian vuosittaiselle ilmaantuvuudelle oli alle 40-vuotiailla aikuisilla 0,4 prosenttia, 40–59-vuotiailla 2,8 prosenttia ja yli 60-vuotiailla 11,5 prosenttia. Nokturia lieveni vuosittain noin 12 prosentilla ikäryhmästä riippumatta.

Nokturiaan liittyvä suhteellinen ennenaikaisen kuoleman riski oli 1,3-kertainen niillä, jotka virtsasivat vähintään kaksi kertaa yössä. Tämä vastaa viiden vuoden seurannassa 1,6 prosenttia korkeampaa absoluuttista kuolemanriskiä 60-vuotiailla ja 4 prosenttia korkeampaa riskiä 75-vuotiailla.

Nokturiaan liittyvä kaatumisten riski oli 1,2-kertainen ja murtumien riski 1,3-kertainen niillä, jotka virtsasivat vähintään kaksi kertaa yössä. Tämä vastaa 7,5 prosenttia korkeampaa kaatumisten ja 1,2 prosenttia korkeampaa murtumien absoluuttista riskiä vanhuksilla vuosittain.

GRADE-menetelmällä tutkimusnäytön laatu arvioitiin kohtalaiseksi nokturialle kaatumisten ja mortaliteetin ennusteellisena tekijänä ja heikoksi murtumien ennusteellisena tekijänä. Näytön laatu arvioitiin hyvin heikoksi nokturialle kausaalisena tekijänä (nokturia kaatumisten/murtumien/kuoleman aiheuttajana).

Nokturian ja ennenaikaisen kuoleman välinen yhteys havaittiin myös 1332 pirkanmaalaismiehen 21 vuoden seurannassa eli TAMUS-tutkimuksessa. Suhteellinen ennenaikaisen kuoleman riski oli 1,4-kertainen miehillä, joilla oli nokturiaa.

– Väitöskirjan havainnot antavat olettaa, että nokturian vuoksi hoitoon hakeutuvien potilaiden määrä tulee jatkossa kasvamaan, Pesonen sanoo tiedotteessa.

– Vaikka vuosittain yhdellä kahdeksasta henkilöstä nokturia lievittyy spontaanisti, lukuisat ikääntymisen myötä yleistyvät taustatekijät johtavat usein nokturian hankaloitumiseen. Nokturian hoidossa tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota potilaan yleisen terveydentilan kartoitukseen ja terveysriskien hallintaan, Pesonen toteaa.

Jori Pesonen on syntynyt 1979 Ulvilassa. Hän on suorittanut Tampereen yliopistossa lääketieteen lisensiaatin ja urologian erikoislääkärin tutkinnot vuosina 2008 ja 2015. Hän työskentelee erikoislääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa.

Pesosen urologian oppialaan kuuluva väitöskirja Course and Consequences of Nocturia tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.