Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt kyselytutkimuksen, jolla selvitetään koronaepidemian ja sen rajaamistoimien vaikutuksia laajasti väestön terveyteen ja hyvinvointiin.

Tiedonkeruu toteutetaan osana koronaepidemian serologista väestötutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suurelta osalta väestöä löytyy koronaviruksen vasta-aineita merkkinä koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana.

Koronaepidemialla ja sen rajaamistoimilla näyttää toistaiseksi olleen pelättyä pienemmät vaikutukset väestön psyykkiseen hyvinvointiin, osoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen alustavat tulokset.

Moni on eri tavoin huolissaan koronan vaikutuksista, mutta poikkeustilanne ja siihen liittyvät huolet eivät näytä johtaneen mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä.

Yleisin koronaepidemiaan liittyvä huolenaihe on, että läheinen ihminen saa koronavirustartunnan: 45 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa melko tai hyvin paljon huolissaan tästä.

Vastaajista 35 prosenttia oli melko tai hyvin paljon huolissaan siitä, että itse tartuttaisi muita, ja 31 prosenttia oli vastaavasti huolissaan koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista. Oma koronavirustartunta oli vasta neljänneksi yleisen huolenaihe (18 prosenttia).

Huoli terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat tai hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta oli vähäisempää kuin henkilökohtaiseen elämään liittyvät huolet. 15 prosenttia vastaajista koki melko tai hyvin paljon huolta terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä hoitaa kaikki koronaviruspotilaat. Vain 12 prosenttia oli vastaavasti huolissaan hallituksen kyvystä hoitaa koronavirusepidemiatilannetta.

– Näyttää siltä, että vaikka koronaviruksesta ollaan huolissaan, on niiden osuus, joita asia kovasti huolettaa, vielä toistaiseksi melko pieni. On kuitenkin tärkeää seurata, mihin suuntaan tilanne kehittyy, toteaa johtava tutkija Annamari Lundqvist.

Hänen mukaansa lukuja voi selittää muun muassa se, että tartuntojen määrä on Suomessa pysynyt alhaisena ja ihmiset luottavat siihen, että epidemian kulkua pystytään jatkossakin hallitsemaan.

Joka kymmenes työikäinen koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli naisilla hieman miehiä yleisempää. Kuormittuneisuus oli myös 18–50-vuotiailla hieman yleisempää kuin yli 50-vuotiailla.

– FinSote-tutkimuksessa psyykkisesti kuormittuneita oli kaksi vuotta sitten 12 prosenttia väestöstä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että poikkeustilanne ei ainakaan toistaiseksi ole johtanut mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen työikäisillä, sanoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari.

– Emme kuitenkaan vielä tiedä, miten epidemia ja rajaamistoimet ovat vaikuttaneet yli 70-vuotiaisiin, jotka eivät ole mukana tutkimuksessa.

Koronaepidemian serologiseen vasta-ainetutkimukseen ja siihen liittyvään sähköiseen kyselyyn kutsutaan joka viikko noin tuhat satunnaisesti valittua 18–69-vuotiasta. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 28.4.–4.5.2020 saatuihin 816 vastaukseen.