Suomalaiset lääkärit ovat yllättävän huolimattomia kirjoittaessaan reseptejä.

Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa on melko yleistä, vaikka se on vastoin sähköisen reseptin toimintamallia. Lyhenteiden käyttö lisää riskiä, että reseptiä tulkitaan väärin apteekissa.

Lyhenteet eivät ole lääkemääräysten ainoa ongelma.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvisi äskettäin, että seitsemän prosenttia sähköisistä resepteistä sisältää jonkin virheen, puutteen tai epäselvyyden.

Suurin osa raportoiduista reseptipoikkeamista liittyi annostus- ja käyttöohjeisiin sekä määrättyyn lääkkeeseen ja lääkemäärään.

Se kävi ilmi Journal of Pharmaceutical Health Services Research -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, jonka tekemiseen osallistuivat muun muassa yliopistotutkija Johanna Timonen ja professori Riitta Ahonen.

Yleisin reseptipoikkeama sähköisissä resepteissä oli lyhentein kirjoitettu annostusohje.

Toinen yleinen reseptipoikkeama oli lääkkeen käyttötarkoituksen puuttuminen.

Käyttötarkoituksen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia lääkkeen käyt- täjälle. Lääkkeellä voi olla useita eri käyttöaiheita. Siksi lääkkeen käyttäjän on tärkeä tietää, mihin tarkoitukseen lääke on hänelle määrätty.

Tämä on tärkeää erityisesti lääkevaihtotilanteissa, koska lääkevalmisteen nimi, lääkepakkaus ja lääkkeen ulkomuoto vaihtelevat lääkevalmisteiden välillä.

Kelan rahoittamassa tutkimuksessa 54 apteekkia eri puolilta Suomea kirjasi kolmen päivän ajan kaikki sähköisissä resepteissä esiintyneet reseptipoikkeamat.