Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä sairastua psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmaan tai riskiä ryhtyä väkivaltarikoksiin Suomessa, selviää Helsingin, Itä-Suomen ja Oxfordin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkijat käyttivät uutta menetelmää, jossa riskejä tarkasteltiin samassa perheessä kasvaneiden sisarusten välillä. Perheiden tulotaso vaihteli sisarusten syntymävuosien mukaan.

– Tulosten mukaan jokainen 12 300 euron lisäys perheen vuosituloissa pienensi tutkittuja riskejä 9–23 prosenttia. Riskejä pienentävä yhteys oli suurin väkivaltarikoksissa ja pienin vakavissa mielisairauksissa. Kaikki yhteydet kuitenkin katosivat, kun sisaruksia verrattiin keskenään, yliopistotutkija Amir Sariaslan Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsuusajan perheen tulotaso on yhteydessä myöhempiin psykiatrisiin sairauksiin, päihdeongelmiin ja väkivaltarikollisuuteen.

Epäselvää on se, onko kyseessä syy-yhteys, eli lisääkö perheen matala tulotaso riskiä näille sairauksille ja sosiaalisille ongelmille.

Tuore tutkimus tarkasteli kysymystä kaikilla vuosina 1986–1996 syntyneillä yli 650 000 suomalaisella ja heidän joukossaan lähes 427 000 sisaruksella.

Tutkijat odottivat, että riskit olisivat korkeammat niillä sisaruksilla, joiden täyttäessä 15-vuotta perheen tulot olivat matalammat. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, kertoo professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta tiedotteessa.

– Tuloerot eivät vaikuttaneet siihen, missä määrin tutkittavat ilmiöt esiintyivät sisaruksilla, Hiilamo sanoo.

Koska tutkijat vertailivat yksittäisten henkilöiden sijaan sisaruksia, he pystyivät ottamaan huomioon kaikki sisaruksia yhdistävät tekijät, kuten puolet heidän geeneistään sekä varhaisen kasvuympäristön vaikutukset.

Tutkittuja psykiatrisia sairauksia olivat vakavien mielisairauksien diagnoosi, masennus ja ahdistushäiriöt. Lisäksi tutkittiin päihdeongelmia ja poliisin tietoon tulleita väkivaltarikoksia.

Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston tutkimusryhmä seurasi ihmisiä heidän 15-vuotispäivänsä jälkeen siihen asti, kun he muuttivat maasta, kuolivat, täyttivät kriteerin tutkittuihin ilmiöihin tai saavuttivat seuranta-ajan vuoden 2018 lopussa.

Tutkimuksessa suoritetut herkkyysanalyysit osoittivat tulokset päteviksi. Tulokset eivät muuttuneet, kun tutkijat mittasivat perheiden tuloja eri aikoina 1–15 ikävuoden välillä.

Tulokset pätivät myös niissä lisäanalyyseissä, joissa perheiden sosioekonomista asemaa mitattiin muun muassa toimeentulotuen, työttömyyskorvauksen ja työkyvyttömyyseläkkeen saamisella.

Epidemiologissa tutkimuksissa on usein vaikeaa ottaa huomioon nyt tutkittuihin ilmiöihin liittyviä olennaisia perhetekijöitä, kuten geneettisiä riskejä ja lapsuuden ympäristöä. Siksi useissa perheiden lapsuusajan tulotasoa ja myöhempiä ongelmia koskevissa tutkimuksissa ei ole voitu tarkastella syy-yhteyksiä.