Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden, entistä nopeamman ja luotettavamman menetelmän ihmisen solujen palauttamiseksi kantasolutilaan.
Tehostetun, niin sanotun CRISPRa-menetelmän avulla solujen uudelleenohjelmointia voidaan hallita aiempaa paremmin.
CRISPRa-menetelmästä tekee poikkeuksellisen se, että tämä prosessi voidaan toteuttaa solujen omia geenejä aktivoimalla, muuttamatta solun genomia. Tuloksena saadaan kantasoluja, jotka muistuttavat hyvin läheisesti varhaisia alkion soluja. iPS- soluista voi kehittyä kaikkia kehossamme esiintyviä solu- ja kudostyyppejä.
Työkalu hoitojen kehittämisessa
Yliopistotutkija Ras Trokovicin mukaan monikykyiset kantasolut ovat biolääketieteessä keskeinen työkalu.
”Menetelmä mahdollistaa monikykyisten kantasolujen tuottamisen aiempaa suuremmalla kapasiteetilla. iPS-solut ovat korvaamaton työkalu esimerkiksi ihmisaivojen neuroneja rappeuttavien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, sekä diabeteksen ja erilaisten silmäsairauksien mallintamisessa ja hoitojen kehittämisessä”, hän sanoo.
Menetelmän aiemmassa versiossa uudelleenohjelmointi johti myös vaihtoehtoisten solutyyppien ja poikkeavien iPS-solujen syntymiseen. Uusi menetelmä vähentää tätä solujen vaihtelevuutta.
Patenttihakemus jätetty
Nyt julkaistussa tutkimuksessa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Biopankin kanssa. Tutkimustulosten perusteella Helsingin yliopisto on jättänyt patenttihakemuksen CRISPRa-uudelleenohjelmointimenetelmästä.
Lisätietoja kantasolututkimuksesta ja kantasoluista on Helsingin yliopiston tutkijoiden ylläpitämässä kantasoluportaalissa.
Lue seuraavaksi:
