Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuyksikössä Taysissa työskentelevä lastentautien erikoislääkäri Paula Haataja selvitti 29 marraskuuta tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, miten raskauden kesto syntyessä on yhteydessä alle kouluikäisten lasten hengitystiesairauksien ja atooppiseen ihottuman sairastumisriskiin.

Tulokulman kiinnostavuutta lisää, että astma ja atooppinen ihottuma ovat yleisiä lapsuusiän sairauksia ja alahengitystieinfektiot ovat pienten lasten merkittävimpiä sairaalahoidon syitä.

Väitöskirjan tavoitteena oli verrata kohtalaisen ja hieman ennenaikaisena syntyneiden lasten pitkäaikaista hengitystiesairastuvuutta ja vaikean atooppisen ihottuman ilmaantuvuutta sekä mahdollisia riskitekijöitä suhteessa hyvin ennenaikaisena ja täysiaikaisena syntyneisiin lapsiin.

Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin täysiaikaisina syntyneillä raskausviikkoryhmittäin eriteltynä yhteyttä myöhempään astman, atooppisen ihottuman ja alahengitystieinfektioiden sairastumisriskiin.

Tutkimuksessa arvioitiin äidin raskaudenaikaisia ja synnytykseen sekä vastasyntyneisyyskauteen liittyviä riskitekijöitä pitkäaikaisen hengitystiesairastuvuuden ja atooppisen ihottuman selittäjinä.

Millaisia olivat tulokset?

Tutkimuksesta kävi ilmi, että hyvin ennenaikaisesti syntyneiden lasten lisäksi myös kohtalaisen ja hieman ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla oli enemmän astmaan ja alahengitystieinfektioihin liittyviä sairaalahoitoja sekä astmalääkekorvattavuuksia.

Ennenaikaisesti syntyneillä hengitystiesairastuvuus väheni raskauden keston pidentyessä.

Varhaisen täysaikaisiksi lasketaan lapset, jotka syntyvät 37 raskausviikon jälkeen ja täysin täysaikaisiksi ne, jotka syntyvät 39-viikkoisina tai myöhemmin. Haatajan tutkimuksen mukaan 37–38 raskausviikoilla syntyneillä lapsilla sairastuvuus oli edelleen selvästi lisääntynyt verrattuna täysin täysiaikaisena syntyneisiin.

Yliaikainen syntymä (yli 42 raskausviikkoa) näyttäisi vähentävän tätä sairastuvuutta.

Hengitystiesairastuvuuden varhaisia riskitekijöitä olivat myös vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoito ja antibioottihoito,

Ihottuman riskistä tulokset olivat kiinnostavan päinvastaiset.

Atooppista ihottumaa näytti tutkimuksen mukaan olevan ennenaikaisesti syntyneillä vähemmän, mutta yliaikaisina syntyneillä atooppisen ihottuman riski vaikutti sen sijaan olevan hieman lisääntynyt.

Raskauden ajan ja syntymän lisäksi sairastumisriskiin vaikuttavat vastasyntyneiden hoitokäytännöt ja varhaisen elämänvaiheen altistukset.

– Synnytyksen ja keisarileikkauksen ajankohtaa tulisi suunnitella harkiten. Vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoidon ja antibioottien käytön vaikutukset tulee tiedostaa, Paula Haataja pohtii väitöstiedotteessa.

Tutkimuksessa esille tulleita hengitystiesairastuvuuden varhaisia riskitekijöitä olivat muiden muassa vastasyntyneisyyskauden hengityskonehoito ja antibioottihoito, kuten myös äidin raskaudenaikainen tupakointi, syntymä keisarileikkauksella ja pojan sukupuoli,

Käytännön työssä kannattaisikin tutkijan mukaan miettiä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa sairastumisriskiä vähentäviin tekijöihin, kuten raskaudenaikaiseen tupakoimattomuuteen kannustaminen.

Haatajan tekemä laaja valtakunnallinen rekisteritutkimus perustui Suomessa vuosina 1991–2008 syntyneiden lasten seuranta-aineistoon, jossa mukana oli hiukan yli miljoona lasta.

Rekisteritietoja yhdistämällä pyrittiin selvittämään astman, alahengitystieinfektioiden ja atooppisen ihottuman ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä eri raskausviikkoryhmissä seitsemään ikävuoteen mennessä sekä tutkittiin raskaudenaikaisia, synnytykseen ja vastasyntyneisyyskauteen liittyvien riskitekijöiden yhteyttä sairastuvuuteen.

Paula Haatajan väitöskirjaan voi tutustua täällä.

*

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla digipalveluumme saat kaikki Mediuutisten digisisällöt maksutta käyttöösi. Klikkaa tästä.

*

Lue myös: