Useampi kuin joka toinen lapsettomuusselvityksiin tulleista pareista sai lapsen kahden vuoden kuluessa ensikäynnistä. Asia selvisi tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pari on tahattomasti lapseton. Jokaisen lapsettomuusselvityksiin hakeutuvan parin hoitopolku on yksilöllinen, sillä lapsettomuuteen ei ole kansallista hoitosuositusta.

Lapsettomuuden vuoksi ensikäynnille tulleiden parien etenemistä lapsettomuushoidoissa ja syitä hoidoista pidättymiselle tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa suomalaisessa aineistossa.

Lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyötutkimuksessa seurattiin Kuopion yliopistollisen sairaalan lapsettomuuspoliklinikalle ensikäynnille 1.8.2015-31.8.2016 välisenä aikana tullutta 171 paria kahden vuoden ajan. Aineisto jaettiin ryhmiin sen mukaan, aloitettiinko parille hedelmöityshoitoja. Lisäksi tuloksia eriteltiin kahteen ikäryhmään.

Kahden vuoden seuranta-aikana joka toinen lapsettomuuden vuoksi selvittelyihin tulleista ja 56 prosenttia hoitoihin osallistuneista sai lapsen. Raskauden alkamiseen kului keskimäärin yhdeksän kuukautta ensikäynnistä hoitomuodosta riippuen. Tämä on varsin positiivinen viesti selvittelyihin hakeutuville pareille.

Tutkimuksessa havaittiin, että suoraan tehokkaimpaan hoitoon siirtyminen ei aina takaa tehokkainta tulosta; osa pareista hyötyi kevyemmistä hoidoista ja jopa hoidoista pidättäytymisestä.

Syyt parien poisjääntiin lapsettomuusselvityksissä vaihtelivat; osa ei täyttänyt julkisen puolen hoitokriteereitä, osa jäi seurantalinjalle tai ei halunnut hoitoja ja osa ei ottanut enää yhteyttä ensikäynnin jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 30-vuotiaat naiset puolisoineen jättivät lapsettomuusselvitykset kesken useammin kuin muut. Kaikkiaan kolmasosalle ei aloitettu hedelmöityshoitoja seuranta-aikana. Lisäksi hoidot keskeytti 18 prosenttia hoitoihin osallistuneista.

Merkittävä osa lapsettomuutta kokeneista jää hoidon ulkopuolelle. On muistettava, etteivät lapsettomuusselvittelyt ja hoitoihin osallistuminen estä spontaanin raskauden alkua. Lapsettomuusstressiä voi usein vähentää jo tieto, ettei mitään poikkeavaa löydy.

Lapsettomuuden värittämä elämänvaihe venyy useiden vuosien mittaiseksi, kun huomioidaan myös hoitoon hakeutumista edeltävä, mahdollisesti useita vuosia kestänyt lapsettomuus. Tutkimus osoitti myös kehittämisen tarpeen hoitopolussa: vain 5 prosenttia ensikäynnille tulleista ehti käydä julkisen puolen tarjoaman koko hoitopolun läpi kahden vuoden aikana tuloksettomana.

Lääketieteen opiskelija Salla Kerttula toteutti opinnäytetyön erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirisen ja professori Leea Keski-Nisulan ohjauksessa. Tulokset julkaistiin äskettäin Lääkärilehdessä.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.