Tuoreen työntekijöiden liikkumista selvittävän kyselyn mukaan kaksi kolmesta (67 %) kokee, että pandemiasta huolimatta heidän liikkumisensa työpäivän aikana on pysynyt ennallaan.

– Yleisessä keskustelussa helposti unohtuu, että valtaosa suomalaisista on työskennellyt pandemia-aikanakin pääasiallisesti läsnätyössä. Tässä ryhmässä liikkuminen on ollut pääasiallisesti samanlaista kuin aiemminkin, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Annu Haapakangas sanoo tiedotteessa.

– Pääasiassa etätyötä tekevien kannattaa kiinnittää liikkumiseen entistä enemmän huomiota, sillä etätyötä tekevistä 40 prosenttia raportoi, että työpäivän aikainen liikkuminen on vähentynyt.

Haapakangas ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Sara Malve-Ahlroth kannustavat työpaikkoja kokeilemaan kävelykokouksia ja ulkoilun yhdistämistä työpäiviin.

– Työpaikoilla on monenlaisia kohtaamisia, keskusteluja ja infotilaisuuksia, jotka voisi toteuttaa ulkona kävellen joko etänä tai yhdessä työkavereiden kanssa. Kokeilua ei kannata kuitenkaan aloittaa perinteisestä kokouksesta, jossa on pitkä asialista, Haapakangas vinkkaa.

– Erityisesti paljon etätöitä tekeviä kannattaisi kannustaa osallistumaan kävelykokouksiin, sillä ne katkaisevat istumista. Luontoympäristö voi myös vähentää stressiä ja lisätä myönteisiä tunteita, Malve-Ahlroth sanoo.

Kävelykokousten pitäminen on kyselyn mukaan vielä varsin harvinaista. Vain kolme prosenttia työntekijöistä kertoo, että työyhteisö on järjestänyt niitä. Lisäksi viisi prosenttia vastaajista sanoo, että työnantaja on kannustanut ulkoilemaan kokouksien aikana ja kahdeksan prosenttia kertoo, että heitä on kannustettu ylipäätään ulkoilemaan työpäivien aikana.

– Vaikka nämä luvut ovat pieniä, pandemia näyttäisi vahvistaneen toimistotyöntekijöiden kiinnostusta ulkona työskentelyyn sekä Suomessa että maailmalla, Haapakangas pohtii.

Liikuntaa ei hyödynnetä tarpeeksi työpaikoilla

Yleisimmät työnantajien tavat kannustaa työntekijöitä liikkumaan ovat liikuntaedun tarjoaminen (45 %), peseytymis- ja pukeutumistilojen järjestäminen työpaikalla (26 %) ja liikuntaohjeiden tai -vinkkien antaminen (14 %). Työntekijöistä 26 prosenttia sanoo, ettei saa työnantajaltaan mitään tukea liikuntaan.

– Kyselyn mukaan suomalaisista yrityksistä melkein puolet tukee rahallisesti henkilöstön liikkumista. Tämä on hyvä asia, sillä jokainen henkilöstön liikuntaan satsattu euro tulee takaisin moninkertaisena. Valitettavasti monet muut liikunnalliset keinot ovat käytössä paljon heikommin, vaikka osa niistä olisi työnantajalle jopa täysin maksuttomia. Tutkituista hyödyistä huolimatta liikunta on alihyödynnetty keino parantaa sekä henkilöstön hyvinvointia että bisnestä. Panostukset henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavat suotuisasti myös työnantajakuvaan, kertoo kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva aikuinen -ohjelmasta.

Kuka korvaa etätyöpäivän liikkumiseen liittyvät tapaturmat?

Haapakangas muistuttaa, että kaikilla työpaikoilla kannattaisi käydä läpi etätyöhön liittyvät vakuutuskysymykset. Kyselyn mukaan yli puolelle työntekijöistä (57 %) ei ole viestitty etätyöpäivän aikana liikkumiseen liittyvästä vakuutusturvasta.

– Työntekijälle saattaa tulla yllätyksenä, että työnantajan vakuutus ei korvaakaan, jos nyrjäyttää nilkkansa esimerkiksi lounastauon aikana ulkoillessaan. Moni työnantaja onkin täydentänyt etätyön vakuutusturvaa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksella, Haapakangas sanoo tiedotteessa.

Työntekijöistä 34 prosenttia kertoo, että heille on viestitty korvausvastuista etäpäivän aikana tapahtuvasta liikkumisesta ja että heillä työnantajan vakuutus korvaa mahdolliset tapaturmat. Yhdeksän prosenttia kertoo, että työnantaja on informoinut asiasta ja työnantajan vakuutus ei korvaa.

Työterveyslaitos ja Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) tilasivat kyselyn SynoInt-tutkimusyritykseltä.

Kyselyyn vastasi syyskuussa 2021 tuhat suomalaista, joista työelämässä mukana olevia oli 602.

Kysely toteutettiin internet-paneelissa, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.

Lue seuraavaksi: