Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) huomauttaa, että noin miljoona suomalaista jää ainakin tässä vaiheessa koronarokotusten ulkopuolelle.
Kumpulaiselta kysyttiin STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedotustilaisuudessa torstaina, missä vaiheessa Suomen aikuisväestön arvioidaan olevan rokotettu ja missä vaiheessa koronarajoituksia voidaan alkaa höllentää.
– Rokotteet tällä hetkellä suojaavat saajiaan vakavalta taudinkuvalta ja sitä kautta vähentävät kuolemia. Mutta toistaiseksi näyttöä ei ole siitä, että lievät oireet saava sairastunut ei välittäisi sitä eteenpäin. Niin kauan kun näyttöä ei ole, niin ei se rokotus suojaa siltä, että voisi lähteä vapaasti elelemään ja mahdollisesti saamaansa tautia tartuttamaan eteenpäin. Siinä suhteessa rajoitusten arvioinnissa on katsottava kokonaisuutta.
– Rokotusten osalta kannattaa huomata se, että emme tällä hetkellä pääse rokottamaan alle 16-vuotiaita. Se tarkoittaa sitä, että meillä on siellä noin miljoona henkilöä, jotka jäävät tässä vaiheessa rokotussuojan ulkopuolelle. Silloin virus voi myös heidän keskuudessaan edelleen kiertää, ja se vaikuttaa kansalliseen tilanteeseen.
Tarkalleen ottaen Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 931 508 alle 16-vuotiasta. THL on kertonut, että lapsia ei rokoteta vielä, sillä lasten rokotuksista ei ole vielä kertynyt riittävästi tietoa. Rokotteiden myyntiluvissa määritellään, minkä ikäisille rokotetta voi antaa, eikä mitään myyntiluvan saanutta rokotetta toistaiseksi voi antaa lapsille.
STM:n strategiajohtajan Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan rokotuskeskustelussa ”tuntuu unohtuvan” se, että rokotukset ovat kansanterveystoimenpide.
– Ne vaikuttavat väestötasolla epidemian hillintään. Yksilötasolla rokotuksen vaikutus on aina jossain määrin epävarma.
Voipio-Pulkin mukaan ”ei pidä tuudittautua siihen”, että rokote antaisi täydellisen suojan tautia vastaan.
Kumpulaisen mukaan on tärkeää arvioida rajoituksia ja sitä, miten aikanaan niistä päästään eroon. Arvioida tulee myös sitä, mitä rajoituksia tulisi jatkaa pisimpään.
Voipio-Pulkki toteaa, että ”nopeaa rajoitusten purkua ei missään tapauksessa ole tulossa”. Rajoitusten höllentämistä on tehtävä asteittain, aina muutaman viikon ajan seuraten vaikutuksia epidemiatilanteeseen, hän tähdensi.
Lue myös:
