Tämän vuoden maaliskuussa valmistui kauan kaivattu Käypä hoito -suositus, joka antaa varsinkin yleislääkäreille uusia välineitä monisairaiden potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon.

Suositustyöryhmän puheenjohtajana toimi Tampereen yliopiston yleislääketieteen tenure track -professori Tuomas Koskela, jonka Mediuutiset nosti tänä vuonna kakkossijalle Terveysalan 100 Vaikuttajaa -listalla.

”Varsinkin perusterveydenhuollossa on koettu, että tämäntyyppistä suositusta tarvitaan, koska monisairaat ovat keskeistä asiakasjoukkoa. Aiempia vain yhteen sairauteen keskittyviä Käypä hoito -suosituksia voi olla vaikea soveltaa monisairaisiin potilaisiin”, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan keskeisiä periaatteita monisairaan potilaan hoidossa ovat kokonaisvaltainen moniammatillinen hoito-ote, hoitojen hyötyjen ja haittojen jatkuva arviointi, potilaan ottaminen mukaan yksilöllisen terveys- ja hoitosuunnitelman tekoon sekä hoidon jatkuvuus.

”On vahvaa näyttöä siitä, että hoidon jatkuvuus vähentää potilaan päivystyskäyntejä ja sairaalaan sisäänottoja ja jopa pienentää kuolleisuusriskiä. Nykyisessä järjestelmässä hoidon jatkuvuus on aika huonoa, joten sitä haluamme korostaa suosituksessakin.”

Suosituksesta löytyy esimerkiksi työkaluja hoidon kuormittavuuden arviointiin ja gerastenian tunnistamiseen. Gerastenia eli entinen hauraus-raihnausoireyhtymä on merkittävä riskitekijä monisairaalle potilaalle.

”Se voidaan tunnistaa vastaanotolla esimerkiksi mittaamalla kävelynopeutta tai TUG-testillä (timed up and go). Myös mielenterveyshäiriö on riskitekijä, joka pitäisi monisairaalta tunnistaa.”

Yleensä Käypä hoito -työryhmiin on vaikea saada yleislääkäreitä.

Maaliskuun jälkeen Koskela on kiertänyt eri puolilla Suomea terveydenhuollon yksiköissä puhumassa suosituksen keskeisistä havainnoista.

”Olen ollut mukana viidessätoista implementaatiotilaisuudessa. Suositus on otettu hyvin vastaan varsinkin perusterveydenhuollossa, koska he ovat saaneet uusia työkaluja ja uutta evidenssiä hyvän hoidon malleista.”

Koskela oli myös mukana Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjutyöryhmässä, joka synkronoi monisairaan potilaan hoitoketjun Käypä hoito -suosituksen kanssa.

”Pirkanmaalla pyritään siihen, että monisairaan potilaan terveys- ja hoitosuunnitelma olisi jatkossa kaikkien hoitoon osallistuvien nähtävillä. Tällä hetkellä se ei teknisesti vielä onnistu.”

Koskelan mukaan nyt on olennaista, että suosituksen hoitomallit saadaan implementoitua käytännön työhön.

”Osa on ammattilaisille tuttuja asioita, mutta voi olla haastavaa saada esimerkiksi hoidon jatkuvuus, kokonaisvaltainen hoito tai terveys- ja hoitosuunnitelman teko käyttöön arjessa. Jos terveydenhuoltojärjestelmä ei tue hoidon jatkuvuutta, ei se silloin onnistu, vaikka yksilö kuinka haluaisi sitä.”

Monisairaiden potilaiden hoidon jatkuvuutta uhkaa eniten se, ettei heille pystytä järjestämään terveysasemilla pysyviä lääkäri- tai hoitajasuhteita.

”Olen myös huolissani tiimimallista, joka on otettu käyttöön monessa paikassa. Tukeeko se hoidon jatkuvuutta, jos hoito jakautuu vielä aiempaa isommalle ryhmälle? Ainakin tiimin koon pitäisi olla kohtuullinen, jotta hoidon jatkuvuus olisi mahdollista.”

Suosituksen teko alkoi Koskelan mukaan jo vuonna 2018, kun Suomen yleislääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja pyysi häntä työryhmän vetäjäksi.

”Olen tehnyt oman väitöskirjani vuonna 2008 terveyspalveluiden suurkäyttäjistä, joista osa on monisairaita potilaita, joten teema ja ilmiö olivat tuttuja.”

Työryhmä oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että suurin osa sen jäsenistä oli yleislääkäritaustaisia.

”Yleensä Käypä hoito -työryhmiin on vaikea saada yleislääkäreitä, mutta meidän työryhmässämme heitä oli kahdeksan. Uutta oli myös se, että koronan takia jouduimme työskentelemään viimeisen vuoden etänä.”

Evidenssin kerääminen ydinkysymysten ympärille ja aineiston pohtiminen oli pitkä prosessi, jotta suositus saatiin aikaiseksi. Koskelan mukaan koko suositustyöryhmä ansaitseekin työstään kiitokset.

”Tämä vaikuttajavalinta on ennen kaikkea kunnianosoitus Käypä hoito -työlle ja monisairaan potilaan Käypä hoito -työryhmälle.”