Aistien vääristymistä ja hallusinaatioita aiheuttavat psykedeeliset sienet ovat lääketieteellisen kiinnostuksen kohteena Yhdysvalloissa, ja jatkossa mahdollisesti myös Suomessa.

Johns Hopkinsin yliopisto Yhdysvalloissa tekee maailman ensimmäisen kliinisen ihmiskokeen, jossa selvitetään, voisiko psilosybiininä tunnetulla psykedeelillä hoitaa anoreksian oireita, kertoo Yle.

Tutkimus perustuu lisääntyneeseen tietoon siitä, että tällä psykedeelillä saattaisi olla merkitystä masennuksen, addiktioiden ja pakko-oireiden häiriön hoidossa.

Psilosybiinin hyödyntämistä lääketieteessä on tutkittu viime vuosina myös masennuksen ja alkoholismin yhteydessä. Muista psykedeeleistä on selvitetty muun muassa MDMA:n hyötyjä posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) hoidossa.

Psilosybiinin ja sitä sisältävien sienten omaehtoinen käyttö on kielletty Suomen laissa.

Sienten ja psilosybiinin käyttö tutkimuksen ulkopuolella on lailla kiellettyä myös Yhdysvalloissa, lukuun ottamatta Denverin ja Oaklandin kaupunkeja, jotka dekriminalisoivat sienet tänä vuonna.

Myös Suomessa pyritään käynnistämään tutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää, olisiko niin kutsuttujen taikasienten vaikuttavasta aineesta apua masennusoireisiin.

Jos hankkeelle saadaan eettisen lautakunnan tutkimuslupa, tutkimuksessa tulee Ylen mukaan olemaan mukana myös ainoa suomalainen lääkäri, joka on kouluttautumassa psilosybiini- että MDMA-avusteiseen terapiaan.

Hän on Antti Hupli, joka valmistui lääkäriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017 ja toimii muun muassa Psykedeelitutkimusyhdistys ry:n (Psyty) hallituksessa.

Psykedeeli-terapian koulutukset ovat yksityisten organisaatioiden ja lääkefirmojen järjestämiä. Hupli on mukana sekä mielenterveyteen erikoistuneen Compass Pathwayn että psykedeelitutkimukseen keskittyvän MAPS:n koulutuksissa.

Hupli ei tunnu kovin toiveikkaalta tutkimusluvan suhteen. Suomalaiset ovat pyrkineet vuoden ajan liittymään mukaan monikansalliseen tutkimukseen, jossa selvitettäisiin psilosybiinin hyötyjä masennuksen hoidossa. Lupa on hylätty tähän mennessä kahdesti.

– Vaikuttaa siltä, että aihe on niin tabu, ettei sitä anneta edes tutkia, Hupli sanoo Suomen tilanteesta Ylen haastattelussa.

Psykedeelitutkimusyhdistys ry järjestää lokakuussa Helsingissä seminaarin, jossa käsitellään MDMA-avusteista psykoterapiaa.

Hupli painottaa, että psykedeelisten aineiden käyttöön omin päin sisältyy merkittäviä riskejä. Myös kokeellisissa MDMA-hoidoissa tulisikin aina olla mukana pätevä psykoterapeutti, sillä hoito olisi MDMA-avusteista psykoterapiaa.

Psilosybiiniä annettaisiin psilosybiiniavusteisessa terapiassa, jossa psykoterapeuttia ei tarvita, mutta paikalla olisi muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka on koulutettu terapeuteiksi.

– Jarru on pidettävä päällä. Lääkeaineen on oltava puhdasta ja ainetta saavien tulee olla henkisesti hyvin valmisteltuja näihin kokemuksiin. Vähintään kaksi terapeuttia olisi aina läsnä, Hupli sanoo.

Lue myös:

Varman johtajaylilääkäri Jan Schugk:”Opioidit tulevat vastaan hakemuksissa työkyvyttömyyseläkkeelle” (MU 6.9.2019)

”Masennuslääke ei toimi kuin närästyslääke” – Verkkokeskustelut paljastivat, että masennuslääkkeitä käyttävät kokevat ne arvaamattomina ja yrittävät muokata lääkityksensä vaikutuksia (MU 5.9.2019)

Päihdejärjestöt: Suomeen tarvitaan syvällinen päihdestrategia (MU 21.6.2019)