Sairaalahoitojakso jää yksivaiheisessa sappi- ja sappitiehytkivitaudin hoidossa lyhyemmäksi kuin kaksivaiheisessa. Myös sairaalakustannukset ovat yksivaiheisessa hoidossa edullisemmat.

Tämän osoitti gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri Anne Mattila väitöstyössään, jossa tarkasteltiin eri hoitomenetelmien tuloksia.

Mattilan väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä selvitettiin sappikivitaudin hoitoa tähystysmenetelmällä eli laparoskooppisesti päiväkirurgisena toimenpiteenä.

Toisessa osatyössä selvitettiin yksivaiheisen hoidon eli sappirakon ja sappitiehytkivien samanaikaisen laparoskooppisen poiston lyhyt- ja pitkäaikaistuloksia. Kolmas osatyö keskittyi yksivaiheisen hoidon tuloksiin ja kustannuksiin verrattuna kaksivaiheiseen hoitomenetelmään.

Kaksivaiheisessa hoidossa tehdään ensin endoskooppinen sappitiehytkivien poisto ja myöhemmin sappirakon poisto laparoskooppisesti.

Neljännessä osatyössä analysoitiin takautuvasti 15 vuoden aikana hoidetut potilaat, joilla sappitiehytkivet oli poistettu endoskooppisesti, mutta sappirakon poistosta olis pidättäydytty vakavien perussairauksien tai potilaan kieltäytymisen vuoksi.

Mattilan väitöstyön tulokset osoittivat, että päiväkirurgia onnistui erinomaisesti sappirakon poistossa.

Suositeltava hoito samanaikaiseen sappi- ja sappitiehytkivitautiin on yksivaiheinen hoito. Väitöstutkimuksessa sappitiehytkivien poiston todettiin onnistuneen yksivaiheisessa hoidossa yhtä hyvin kuin kaksivaiheisessa menetelmässä. Lisäksi yksivaiheisesta menetelmää käytettäessä potilaan sairaalassaolojakso on lyhyempi ja sairaalakustannukset edullisemmat kuin kaksivaiheisessa hoidossa.

Iäkkäillä korkean riskin potilailla pelkkä endoskooppinen hoito ja seuranta on hyväksyttävä menetelmä. Merkittäviä sappikivitaudista johtuvia komplikaatioita ei tästä hoitovalinnasta aiheudu.

Väitöstutkimus tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 23.2.