Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus on osoittanut, että suuressa sairastumisriskissä oleville annettu yksilöllinen elintapaohjaus puolittaa riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Diabetes Prevention Study (DPS) -tutkimuksen havainnoista ja tuloksista 20 vuoden ajalta kerrotaan tuoreessa katsausartikkelissa. Artikkeli on julkaistu 17.11. ilmestyneessä Duodecim-lehdessä.

Tutkimus on tuonut aikuisiän diabeteksen ehkäisyyn näyttöön pohjautuvan toimintamallin, jota käytetään laajasti Suomessa ja ulkomailla.

Elintapaohjauksessa autettiin osallistujia tekemään vähittäisiä, kunkin omaan elämäntilanteeseen sopivia elintapamuutoksia. Ohjauksessa keskityttiin terveyttä edistävään ruokavalioon ja säännölliseen liikuntaan.

”Yleisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on osoittautunut toimivaksi aikuisiän diabeteksen ehkäisyssä. Ne tutkimukseemme osallistuneet, jotka saavuttivat kaikki elintapatavoitteet, eivät sairastuneet tyypin 2 diabetekseen ohjausjakson aikana”, toteaa tutkimuksen koordinaattori Jaana Lindström THL:stä tiedotteessa.

Tutkimuksen päätuloksista kertova artikkeli on yksi eniten siteeratuista suomalaisvoimin tehdyistä lääketieteen alan julkaisuista. Tutkimuksen päätulokset julkaistiin vuonna 2001 The New England Journal of Medicine -julkaisussa.

Painon lasku vähentää elimistöön kertynyttä haitallista rasvaa

Tutkimuksessa elintapaohjauksella haluttiin erityisesti lisätä kuidun saantia ja pehmeän rasvan lähteitä sekä vähentää kovan rasvan osuutta ruokavaliossa. Suositeltuun ruokavalioon kuului runsaasti täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Lisäksi osallistujia ohjattiin liikkumaan vähintään puoli tuntia päivittäin, esimerkiksi kävelemällä reippaasti tai tekemällä lihaskuntoharjoittelua. Lähtötilanteessa kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat ylipainoisia tai lihavia, joten ohjauksen tavoitteena oli myös painon lasku.

”Ylipainoisella ihmisellä jo 5–10 prosentin painon lasku vähentää tehokkaasti haitallista, sisäelimiin kertynyttä rasvaa. Tämä vaikuttaa edullisesti sekä elimistön insuliiniherkkyyteen että insuliinin eritykseen. Lisäksi se vähentää elimistön lievää tulehdusreaktiota, mikä pienentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen”, kertoo THL:n emeritusprofessori Jaakko Tuomilehto.

Runsas kuidun saanti parantaa insuliinierityksen säätelyä

Osallistujien varsinainen elintapaohjaus kesti keskimäärin neljä vuotta. Elintapaohjausjakson jälkeisessä jatkoseurannassa osallistujien saaman ohjauksen vaikutus diabeteksen ilmaantuvuuteen säilyi ainakin 13 vuoden ajan.

Sairastumisriski pieneni myös niillä osallistujilla, joilla oli perinnöllinen alttius sairastua aikuisiän diabetekseen joko sukurasituksen tai geenitutkimuksen perusteella.

”Tutkimuksemme tarkkojen mittausten avulla olemme saaneet uutta, jännittävää tietoa sokeriaineenvaihdunnan mekanismeista. Diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien aineenvaihdunta eroaa toisistaan jo paljon ennen varsinaista diabetesdiagnoosia. Runsas kuidun saanti lisää suolistobakteerien tuottaman indolipropionihapon pitoisuutta veressä, mikä parantaa insuliininerityksen säätelyä”, toteaa Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Matti Uusitupa tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui 522 vapaaehtoista suomalaista, joilla oli suuri riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Sairastumisriski todettiin glukoosirasituskokeella. Tutkimukseen osallistujan tuli olla tutkimuksen alkaessa 40–64-vuotias ja ylipainoinen tai lihava, painoindeksiltään yli 25.

Osallistujat jaettiin satunnaisesti joko tehostetun elintapaohjauksen ryhmään tai vertailuryhmään. Yksilöllistä elintapaohjausta antoi pääosin ravitsemusterapeutti. Kaikki osallistujat kävivät vuosittain tutkimusmittauksissa.

Lue seuraavaksi: