Siirtymävaiheen eli transition vaikutuksista lasten ja nuorten pitkäaikaissairauden hoitoon on toistaiseksi vain vähän tietoa. Nyt odotettavissa on vihdoin uutta tietoa siitä, miten siirtyminen lasten terveydenhoidosta aikuispuolelle sujuu.

Suomen Lääketieteen Säätiön 200 000 euron apuraha nimittäin mahdollistaa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolalle keskittymisen tutkimukseen. Tutkimuksessa seurataan 500 pitkäaikaissairautta sairastavaa nuorta kolmen vuoden ajan.

Siirtymävaiheessa pitäisi varmistaa, että pitkäaikaissairautta sairastava nuori ja hänen perheensä saavat tarvitsemansa tuen. Myös nuoren sairaustietojen tulisi siirtyä tehokkaasti palvelujärjestelmien välillä.

Suomessa nuori siirtyy pääsääntöisesti jo 16-vuotiaana aikuisten palvelujärjestelmään, kun ikäraja muualla on usein vähintään 18 vuotta.

– Se tiedetään, että osa nuorista kokee siirtymävaiheen kriisinä, osa jopa odottaa pääsemistä pois lasten palvelujärjestelmästä. Aikuisten puolella nuorelta odotetaankin yhtäkkiä enemmän vastuuta ja omatoimisuutta, eikä vastaanotolla tapaa enää tuttua lääkäriä, Kosola kuvaa tiedotteessa.

Esimerkiksi lasten sydänsairauksien hoito ja elinsiirtotulokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa ja näiden tulosten turvaaminen on Kosolan mukaan ensiarvoisen tärkeää.

Reumapotilaiden transitiomallista on Kosolan mukaan saatu Husissa erittäin hyvät tulokset. Munuaissiirteistä sen sijaan neljäsosa menetetään ensimmäisten vuosien aikana nuoren siirryttyä aikuispuolelle.

Kosolan tutkimusryhmä tekee yhteistyötä Melbournen lastensairaalan kanssa. Myös Australiassa on vahvasti julkisrahoitteinen terveydenhoitojärjestelmä. Tutkimuksessa on mukana diabetesta, sydänsairauksia, reumaa, munuaissairauksia, lasten tulehduksellisia suolistosairauksia sekä pitkäaikaisia neurologisia sairauksia sairastavia nuoria.

– Oletamme, että palvelujärjestelmästä toiseen siirtyvillä nuorilla on enemmän yhteistä kuin on aikaisemmin ajateltu. He ovat elämänvaiheessa, joka on täynnä erilaisia muutoksia sairauden lisäksi. Ehkä nuoret hyötyisivät yhteisestä transitiovaiheen hoitosuunnitelmasta enemmän kuin irrallisista erikoisalakohtaisista suunnitelmista.

Kosolan mukaan on kiinnostavaa saada tietoa siitä, miten oman onnensa varaan nuoret siirtymävaiheessa ehkä jäävät ja onko sillä vaikutusta heidän sairauteensa.

– Transition onnistumista määritämme sairauskohtaisin mittarein, kuten esimerkiksi diabetesta sairastavien hyvällä sokeritasapainolla. Lisäksi keräämme tietoa siitä, miten nuoret käyvät vastaanotolla. Arvioimme myös terveydenhoitojärjestelmän toimivuutta ja sitä, millaisia eroja aikuispuolen seurannassa esiintyy ensimmäisen parin vuoden aikana.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.