Koronatartuntojen määrä jatkaa rajua kasvuaan. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

, että tartuntojen määrä on yli kaksinkertaistunut viikon aikana.

Epidemia leviää erityisesti nuorten aikuisten joukossa, sillä kolmasosa kaikista tartunnoista todettiin 20–29-vuotiailla.

Vaikka tartunnat ovat olleet selvässä kasvussa, hyvin edenneiden rokotusten ansiosta vaikutti pitkään siltä, ettei sairaalahoidon tarve kasva merkittävästi.

Viime päivien luvuista kuitenkin ilmenee, että tehohoidon tarve on kasvanut. Esimerkiksi koronapotilaita oli keskiviikon lukujen mukaan tehohoidossa kaikkiaan 15 henkeä, mikä on seitsemän potilasta enemmän kuin tiistaina.

STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkin mukaan päivittäin julkaistavissa luvuissa on päiväkohtaista vaihtelua. Torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa hän mainitsee yhden syyn, mistä tehohoitopotilaiden määrän kasvu voisi johtua.

”Meidän saamiemme tietojen mukaan rokottamattomilla nuorillakin, pääasiassa 20–40-vuotiailla, esiintyy vaikeita tautimuotoja, jotka edellyttävät tehohoitoa. Toki ne ovat onneksi suhteellisen lyhyitä tehohoitojaksoja.”

Voipio-Pulkin mukaan tiedossa on myös tapauksia, joissa on vaadittu myös erittäin pitkiä ja vaikeita tehohoitojaksoja.

”Tämä on täysin odotettavissa olevaa, koska rokotesuojaus ei ole vielä kattanut kaikkia ikäryhmiä.”

Hänen mukaansa nuorissa tehohoitopotilaissa korostuvat pääpiirteittäin samat riskitekijät kuin vanhemmilla ikäryhmillä.

”Tässä on mainittava vaikea ylipaino sellaisena riskitekijänä, joka näkyy myös nuorilla.”

Tilanteessa ei Voipio-Pulkin mukaan ole sinällään mitään yllättävää. Hänen mukaansa tehohoidon tarve näkyy 2–4 viikon viiveellä suhteessa tartuntamäärien nousuun.

”Tietysti toivomme, että nyt kun tartunnat saadaan käännettyä alas, niin 2–4 viikon viiveellä näemme ettei tehohoidon tarve enää kasva.”

Samoilla linjoilla on THL:n ylilääkäri Otto Helve. Hän kiinnittäisi huomiota myös sairaalahoidettujen taustatietoihin kuten ikään.

"Sairaalahoidettujen ikäjakauma eroaa siitä, mitä se oli keväällä. Nuorempia on osastohoidossa ja se mikä tässä pääpiirteittäin on taustalla on se, että meillä alkaa olla rokotuskattavuudet niin korkeaa luokkaa riskiryhmissä ja iäkkäissä. Kun iäkkäät jäävät pois sairaalahoidosta, niin tämä [nuorten sairaalapotilaiden] prosenttimäärän kasvu on ihan odotettavaa.”

Tartuntojen kasvaessa tartunnanjäljitys on heikentynyt ja tällä hetkellä tartunnoista jäljitetään noin puolet (52 %). Etenkin Uudellamaalla tartunnanjäljityksessä on ilmennyt ongelmia. Jäljityksen vaikeutuessa myös eristysten ja karanteenien asettamisessa on raportoitu viiveitä.

Ongelmat tartunnanjäljityksessä ovat johtuneet esimerkiksi siitä, että ihmiset eivät ole vastanneet tartunnanjäljittäjien soittoihin.

Tiedotustilaisuudessa Voipio-Pulkki korostaa, että kansalaisten laissa määriteltyä velvollisuutta auttaa viranomaisia tartunnanjäljityksessä ja noudatettava heidän antamia ohjeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että puhelimeen on vastattava tartunnanjäljittäjän soittaessa.

LUE MYÖS: