Munuaissairautta sairastavien määrä on lisääntynyt Suomessa. Suomen munuaistautirekisterin vuosiraportti kertoo, että dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 20 prosentilla kymmenessä vuodessa. Eniten on kasvanut yli 75-vuotiaiden osuus. Yleisin dialyysihoitoon johtava sairaus on edelleen diabetes.

Vaikka dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä kasvaa jatkuvasti, aktiivihoitoon tulevien määrä ei ole kasvanut. Vuoden 2018 lopussa dialyysihoidossa oli 2 005 henkilöä ja munuaisensiirron saaneita 3 087. Dialyysistä olevista neljäsosa eli 26 prosenttia teki dialyysiä omatoimisesti kotona. Kotidialyysin osuus oli suurin Lapin sairaanhoitopiirissä.

Koko maassa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2008 ja 12 prosenttia vuodesta 2013. Vähiten hoidossa olevien määrä on kasvanut eteläisellä ja eniten itäisellä alueella.

– Hoidossa olevien määrän lisääntyminen johtuu kuolleisuuden jatkuvasta pienentymisestä eri sairauksien hoitojen kehittyessä. Vuosiraportin mukaan ennenaikaisen kuoleman riski on vuodesta 2000 lähtien laskenut noin 40 prosenttia, sanoo Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Patrik Finne tiedotteessa.

Diabetes on yleisin syy dialyysihoidon aloittamiselle. Tyypin 2 diabetes on ollut jo 20 vuoden ajan aktiivihoitoon tulevien munuaissairauden yleisin syy. Toiseksi yleisin syy on tyypin 1 diabetes.

– Munuaissairaus on yleisempi miehillä kuin naisilla. Vuoden 2018 lopussa oli miehiä aktiivihoidossa 75 prosenttia enemmän kuin naisia. Sukupuoliero korostuu erityisesti vanhimmassa ikäryhmässä, jossa miehiä on 2,6 kertaa naisia enemmän.

Suomen munuaistautirekisteri on seurannut dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa jo kolme vuosikymmentä ja julkaissut vuosiraportin 1990-luvun alusta lähtien. Rekisteristä saadaan tietoa hoidon tuloksista ja laadusta sekä alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Tietoja hyödynnetään myös kansainvälisissä vertailuissa.

Suomen munuaistautirekisterin toiminta on ollut pitkään uhattuna, koska lakisääteistä asemaa ei ole ja rahoitus on epävarmaa. Toimintaa rahoitetaan Veikkauksen tuotoista, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) sekä Munuais- ja maksaliitolta.

Rekisterin toiminta perustuu potilaiden antamaan kirjalliseen suostumukseen. Vuonna 2018 voimaan tulleen EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan toimintaa ei voida jatkaa näin. Suomen munuaistautirekisteri on hakenut lakisääteistämistä THL:n ilmoittautumismenettelyssä. Lakisääteistäminenkään ei automaattisesti takaa munuaistautirekisterin rahoitusta.

– Rahallisesti kalliin ja merkittävästi elämänlaatuun vaikuttavaa sairautta sairastavan potilasryhmän hoidon laadun seuranta ja kehittäminen edellyttää, että munuaistautirekisterin toiminnan jatkuvuus varmistetaan pitkäjänteisesti, Finne sanoo.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.