Yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista tuntee henkilökohtaisesti jonkun huumeiden käyttäjän. Yli kolmasosalle suomalaisista on myös joskus tarjottu huumeita käytettäväksi tai ostettavaksi. Asia selviää THL:n uusimmasta Huumekyselystä, joka perustuu vuoden 2018 lukuihin.

– Huumeet ovat tulleet entistä tutummaksi ilmiöksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhä useammalla on henkilökohtaista kosketuspintaa huumeiden käyttöön joko oman tai tuntemiensa ihmisten kokemusten kautta, kertoo tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä.

Hakkaraisen mukaan se, että huumeiden käyttö on aiempaa tutumpi ilmiö, on todennäköisesti vaikuttanut myös huumeiden käyttäjiin liittyviin pelkoihin.

Huumekyselyn mukaan suomalaisten pelko joutua väkivallan kohteeksi muiden ihmisten huumeiden käytön vuoksi on vähentynyt 2000-luvulla merkittävästi. Vuoden 2018 Huumekyselyssä 19 prosenttia vastaajista pelkäsi joutuvansa väkivallan kohteeksi muiden ihmisten huumeiden käytön vuoksi, kun vuosituhannen alussa niin koki peräti 40 prosenttia vastaajista.

Suurin osa vuoden 2018 vastaajista hyväksyy vakiintuneet huumehaittoja vähentävät toimet. Huumeiden käyttäjille tarkoitetut terveysneuvontapisteet hyväksyy 79 prosenttia ihmisistä ja korvaavien lääkkeiden käytön opioidiriippuvaisten hoidossa hyväksyy 65 prosenttia suomalaisista.

Uudempiin huumehaittoja vähentäviin toimiin, kuten huumeiden käyttöhuoneisiin, suhtaudutaan hieman varauksellisemmin. Kuitenkin noin puolet suomalaisista pitää niitä täysin tai osittain hyväksyttävänä.

– Suomalaisilla näyttää olevan valmiutta hyväksyä myös uusia toimenpiteitä huumehaittojen vähentämiseksi, Hakkarainen toteaa.

Suomalaiset hyväksyvät laajasti myös huumekontrolliin liittyvät toimet. Lähes kaikki, eli 90 prosenttia vastaajista, hyväksyvät esimerkiksi työpaikkojen huumetestit.

Vuoden 2018 Huumekyselyn perusteella huumeiden kokeilu ja käyttö ovat jatkuvasti yleistyneet ja esimerkiksi yhä suurempi osa kannabista kokeilleista on jatkanut sen käyttöä. Kehitys on ollut nähtävissä varsinkin 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla ja erityisesti ikäryhmän naisilla. Edelleen kuitenkin huumeiden kokeilu ja käyttö on naisilla harvinaisempaa kuin miehillä.

Huumeiden käytöstä aiheutuneet terveysongelmat ovat lisääntyneet erityisesti 25–34-vuotiailla. Vuonna 2010 niitä oli kahdella prosentilla ikäryhmästä, vuonna 2018 osuus oli noussut viiteen prosenttiin.

Noin kolme prosenttia vuoden 2018 vastaajista raportoi olleensa hoidossa päihteiden käytön takia. Aiemmin miehet olivat olleet hoidossa hieman useammin kuin naiset, mutta vuonna 2018 ero oli tasoittunut.

– Vaikka huumeiden käyttöön liittyvistä haitoista raportoivien osuus ei toistaiseksi kovin korkea olekaan, kehityssuuntaan on syytä kiinnittää huomiota. Jos huumeiden käyttö yleistyy edelleen, todennäköisesti myös erilaiset haitat ja palvelutarpeet lisääntyvät. Tilanteen hallitsemiseksi täytyy kehittää uusia keinoja ja toimintatapoja, sanoo THL:n erikoistutkija Karoliina Karjalainen.

Tuoreet tulokset suomalaisten huumeiden käytöstä ja huumeasenteista ovat peräisin THL:n Päihdetutkimuksesta, jonka postikyselyä on toistettu noin neljän vuoden välein vuodesta 1992 alkaen. Vuoden 2018 Päihdetutkimukseen vastasi 3 229 iältään 15–69-vuotiasta suomalaista.