Suomi onnistui koronapandemian riskienhallinnassa hyvin, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tiedotteessaan. VTV tarkasteli Suomen huoltovarmuutta ja sen turvaamista koronapandemian aikana maaliskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana.

Tarkastuksessa keskityttiin toimialoihin, joihin koronakriisi on vaikuttanut eniten. Niitä ovat terveydenhuolto, liikenne ja logistiikka, elintarvikehuolto ja kriittinen teollisuustuotanto.

Huoltovarmuuskeskus saattoi VTV:n mukaan reagoida koronakriisiin nopeasti huoltovarmuusrahaston avulla. Rahastolla esimerkiksi turvattiin merenkulku vuoden 2020 aikana niin, että tavaraliikenne Suomeen jatkui lähes normaalisti.

”Suomen huoltovarmuustoimenpiteet on suunniteltu niin, että niillä kyetään vastaamaan mahdollisimman monenlaisiin poikkeustilanteisiin. Kovinkaan konkreettisia pandemian hallintatoimenpiteitä ei oltu kuitenkaan etukäteen valmisteltu”, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Teemu Kalijärvi sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa suojaintarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei kyetty ennakoimaan.

Terveysturvallisuus säilyi, hoitovelkaa karttui

Varusteiden ja tarvikkeiden lisäksi yksi kriittinen resurssi ovat ihmiset, tarkastuksessa korostui.

Henkilöstön terveysturvallisuus onnistuttiin VTV:n mukaan turvaamaan pandemian aikana ”varsin hyvin”. Työpaikoilla levinneet tartunnat eivät juuri aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä terveydenhuoltoon, teollisuustuotantoon, alkutuotantoon tai logistiikkaan.

Myös maataloudelle ja puutarhataloudelle tärkeä ulkomainen kausityövoima saatiin Suomeen. Samalla kävi selväksi, kuinka riippuvaista kotimainen alkutuotanto on ulkomaisesta kausityövoimasta.

Koronakriisin aikaisista toimista seuraa merkittäviä lisäkustannuksia tulevina vuosina, VTV arvioi. Esimerkiksi terveydenhuollossa kiireetöntä hoitoa ajettiin alas, jotta henkilöstöä riittäisi tehohoitoon, näytteidenottoon ja tartuntojen jäljittämiseen.

”Tästä syntyi hoitovelkaa, jolla voi olla laajakantoisia terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia”, Kalijärvi sanoo.

Kansainvälistä yhteistyö kriittistä

Suomen huoltovarmuus on kriittisten tarvikkeiden osalta riippuvainen tuonnista. Kansallisissa ohjeissa ja strategioissa tavoiteltu kansainvälinen huoltovarmuusyhteistyö on VTV:n mukaan toistaiseksi ollut vähäistä.

Pandemian aikana Euroopan komissio käynnisti yhteisiä hankintapuitesopimuksia terveydenhuollon laite- ja tarvikehankintoja varten.

Tarkastuksessa EU:n yhteishankintoja ei kuitenkaan pidetty toimivana terveydenhuollon materiaalien hankinnan kannalta. Sen sijaan EU:n rokotteiden yhteishankintaa pidettiin Suomen kannalta hyvänä ratkaisuna.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tiistaina Suomen osallistumista kotimaisen rokotekehityksen ja -tuotannon rahoittamiseen.

Lue myös: