Uudet lääkehoidot ovat entistä kalliimpia, mikä on herättänyt huolta siitä, saadaanko hoidoilla riittävästi terveyshyötyjä suhteessa niiden kustannuksiin. Yhtenä ratkaisuna tämän epävarmuuden hallintaan maailmalla on otettu käyttöön vaikuttavuusperusteisia rahoitusmalleja, joissa lääkkeestä maksettava lopullinen hinta määräytyy sen vaikuttavuuden perusteella.

Vaikuttavuus määritellään etukäteen asetettujen kriteerien perusteella. Innovatiivisilla rahoitusmalleilla pyritään jakamaan riskiä ja vähentämään hoitojen kustannuksiin ja vaikuttavuuteen liittyviä epävarmuustekijöitä.

– Malleihin voi liittyä myös ominaisuuksia, joilla pyritään tasaamaan hoidon kustannuksia useammalle vuodelle eli lääkkeille tehdään eräänlaisia osamaksusopimuksia, joissa osamaksun suuruus pohjautuu saavutettuun terveyshyötyyn, selvityksen tehnyt Itä-Suomen yliopiston professori Janne Martikainen toteaa tiedotteessa.

Tämä tilaisuus tulisi ilman muuta hyödyntää.

Vaikuttavuusperusteisilla rahoitusmalleilla voidaan nopeuttaa uusien lääkehoitojen saamista potilaiden käyttöön. Suomi on lääkkeiden saatavuuden suhteen kärkimaita Euroopassa, mutta esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden käyttöönottoviive tiputtaa Suomen kärkimaiden joukosta käyttöönoton nopeuden suhteen.

Käyttöönottoviiveisiin vaikuttavat monet seikat, kuten hoidon vaikuttavuuteen ja kustannuksiin liittyvä epävarmuus. Jakamalla tätä epävarmuustekijöiden aiheuttamaa riskiä lääkeyritysten ja maksajan välillä voidaan käyttöön oton viivettä lyhentää ja siten nopeuttaa uusien lääkkeiden saamista potilaiden käyttöön.

– Suomessa sairaaloiden kattavat tietojärjestelmät antavat hyvät mahdollisuudet kokeilla näitä uusia rahoitusmalleja sairaalaympäristöissä. Tämä tilaisuus tulisi ilman muuta hyödyntää, Martikainen sanoo.

Vaikuttavuusperusteisten rahoitusmallien soveltamisessa avohoidon lääkehoitoihin on haasteensa. Vaikuttavuuden todentaminen vaatii tosielämän dataa, jonka keruuseen tarvittavan tietojärjestelmäinfrastruktuurin kypsyysasteessa on kansallisesti merkittäviä alueellisia eroja.

Myös kansallisia rekistereitä tulisi hyödyntää osana lääkkeiden vaikuttavuusperusteisia rahoitusmalleja esimerkiksi sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten muutosten arvioimiseksi.

– Hoidon vaikuttavuuden ja potilaan päivittäisen toiminta- ja työkyvyn tulisi olla keskiössä, kun mietitään terveydenhuollon rajallisten voimavarojen tehokasta kohdentamista, Martikainen huomauttaa.

Selvitystyötä tuki taloudellisesti Lääketeollisuuden tutkimussäätiö.