Palautteen kerääminen on vähentynyt vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa kahden viimeisen vuoden aikana, selviää THL:n tuoreesta selvityksestä.

Yksityisen ja julkisen sektorin erot palautteen keräämisessä ovat suuria ympärivuorokautisessa hoidossa. Erot näkyvät samanlaisina asiakkailta, läheisiltä ja henkilöstöltä kerättävässä palautteessa.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa toimintayksikköjä keräämään palautetta palvelujensa koetusta laadusta ja riittävyydestä. Se on osa omavalvontaa.

Vain 60 prosenttia yksityisistä ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköistä ylsi lain edellyttämälle tasolle ja keräsi palautetta sekä asiakkailtaan, heidän läheisiltään että henkilöstöltä. Muista toimintayksiköistä ainoastaan hieman yli 30 prosenttia keräsi palautetta kaikilta näiltä ryhmiltä.

Yksityiset ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt keräsivät palautetta selvästi eniten. THL:n projektikoordinaattori Suvi Leppäaho arvioi tiedotteessa tämän johtuvan julkisuuspaineista.

– Tämä voi vaikuttaa siihen, että asiakastyytyväisyyttä halutaan seurata ja havaita epäkohtia ajoissa.

THL selvitti asiakaspalautteiden keräämistä ja siihen liittyvien omavalvontatehtävien hoitamista kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa vuosina 2014–2020 osana Vanhuspalvelujen tila -seurantaa.

Asiakastyytyväisyystietoa tarvitaan sekä kunnissa että kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköissä, jotta voidaan arvioida palvelujen laatua ja riittävyyttä ja tukea omavalvontaa.

– Palvelun laadun säännöllinen seuranta edellyttää, että vanhuspalvelujen toimintayksiköillä on lakisääteinen velvollisuus toimittaa asiakastyytyväisyystiedot kansalliseen käyttöön. Tähän tarpeeseen ollaan vastaamassa uudistuvassa vanhuspalvelulaissa, kertoo THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa tiedotteessa.

Hallitus on esittämässä uutena asiana lakiin kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurantaa. THL valmistautuu kansallisen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamiseen. Valmisteluissaan THL on vertaillut aiemmin pilotoitujen asiakaskyselyjen toteutusmalleja ja arvioinut niiden pohjalta, millä tavoin kansallinen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskysely tulisi toteuttaa.

– Tavanomaisista asiakaskyselyistä poiketen vanhuspalveluissa asiakaspalaute kohdistuu asiakkaan päivittäistä selviytymistä tukevaan palvelukokonaisuuteen, joka jatkuu loppuelämän. Koska kyse on näin kattavasta ja jatkuvaluonteisesta palvelusta, on asiakkaiden hyvinvointia ja palvelutyytyväisyyttä perusteltua selvittää säännöllisesti ja koota tietoa yhteen valtakunnallisesti, Suvi Leppäaho sanoo.

LUE MYÖS: