Karoliina Paavilainen

Uudet hankintalait tulivat voimaan vuoden alussa. Ne sisältävät suuren muutoksen.

Aikaisemmin pienhankintoihin oikeutettu kunnan viranhaltija saattoi tehdä 30 000 euron hankintapäätökset kilpailuttamatta.

Nyt kunta voi antaa tämän tehdä päätöksiä omin päin lähes 60 000 euron edestä.

Tavoite on sujuvampi hallinto, mutta kyse on isoista rahoista.

Pro Medicon toiminnanjohtaja Kristiina Patja antoi haastattelussani esimerkiksi 40 000 asukkaan kaupungin.

Siellä kuulemma julkinen terveydenhuolto ostaa vatsan alueen tutkimuksiin liittyviä kolonoskopioita ja gastroskopioita suurin piirtein 30 000 eurolla vuodessa.

Kansa ajattelee helposti lääketeollisuutta mahdollisena korruption lähteenä, mutta lääkkeitä isommat julkisen puolen rahavirrat liikkuvat ihan arkisten palvelujen ja laitteiden ostamisessa.

Kunnallisoikeuden asiantuntija Asko Uoti pitää hankintalain soveltamisen kynnysarvon muutosta häkellyttävän reippaana.

Jo vanhan kynnysarvon aikana julkisista hankinnoista kolmasosa eli 8–9 miljardin euron edestä vuodessa tehtiin kilpailuttamatta, hän kertoi.

Uoti kehottaa kuntapäättäjiä olemaan hankintapäätösten kontrolloinnissa tarkkana.

Uotin sanoma on, ettei pidä luottaa vain virkavastuuseen, kuten tähän asti on pitkälti tehty. Kuntien hankintaohjeet on pidettävä ajan tasalla.

Lue Uotin ja Patjan ajatuksia maakuntamallin jääviysriskeistä Mediuutisten Summa-palvelussa. Lehden tilaajalle palvelu on maksuton.

Lukuoikeuden saat kätevästi lehden tilaajanumeron avulla.