Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n jäsenistölleen huhti-toukokuussa tekemästä kyselystä kävi ilmi, että kuntoutusalaa uhkaa koronaviruksen aiheuttaman työkadon myötä suuria taloudellisia ongelmia.

– Kuntoutusalalla on päällä ennennäkemättömän konkurssiaallon uhka, yhdistys tiedottaa.

Normaalisti toimialalla konkurssit ovat erittäin harvinaisia. Yhdistys syyttää tilanteesta pandemian lisäksi viranomaisten epäselvää ohjeistusta.

– Jäsenyrityksemme tuottavat paljon lakisääteistä kuntoutusta. Jos näitä yrityksiä ei enää koronakriisin jälkeen ole, kuntoutuspalveluja ei tuota kukaan, sillä vastaavia julkisia toimijoita ei ole olemassa, kuntoutusyrittäjien toiminnanjohtaja Hanna-Kaisa Järvi sanoo.

– Siksi nyt on tärkeää panostaa kuntoutusalan elvyttävään jälkihoitoon ja taloudelliseen tukeen.

Kyselyssä ilmeni, että jäsenyritysten liikevaihto on tippunut jopa 50 prosenttia ja yrityksistä 75 prosenttia on joutunut sopeuttamaan toimintaansa irtisanomalla tai lomauttamalla henkilökuntaa.

Lisäksi kesälomia on pidetty pois etuajassa ja kuntoutuksia on siirretty myöhemmäksi.

Noin 66 prosenttia vastaajista kertoi, että palveluita ostava julkinen tai yksityinen taho oli kieltänyt lähiterapian antamisen sen tiloissa.

Kuntoutustoimiala meni shokkiin maaliskuun puolivälissä, kun Kela julkaisi tiedotteen, jonka mukaan kaikki läsnäolokuntoutukset lopetetaan. Kela kannusti korvaamaan läsnäolokuntoutukset etäterapialla.

– Etäkuntoutuksella on toimialalla paikkansa, mutta se ei sovi kaikille kuntoutujille. Kuntoutussuhde perustuu ennen kaikkea läsnäoloon ja kasvokkain tapahtuvaan kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, Järvi toteaa.

Ohjeistus on kuntoutusyrittäjien mukaan hankala toteuttaa esimerkiksi vaikeasti vammaisten, puhevammaisten, lasten tai käytöshaasteisten henkilöiden terapiassa.

Kela muutti myöhemmin ohjeistustaan ja salli läsnäoloterapiat tietyin reunaehdoin. Vahinko ehti kuitenkin jo tapahtua ja Kelan alkuperäinen toimintatapa levisi muun muassa sairaanhoitopiireihin, kuntiin, hoivakoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin.

– Ammattilaisiamme on loukannut syvästi, että hoivakodit sekä isot julkiset ja yksityiset toimijat ovat rinnastaneet terveydenhuollon ammattilaiset omaisiin verrattaviksi vierailijoiksi, Järvi sanoo.

STM antaa pöydän alta ohjeistuksia, jotka suosittelevat, mutta eivät velvoita ketään.

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n mukaan viranomaisten ristiriitaiset suositukset ovat asettaneet kuntoutusalan ammattilaiset eriarvoiseen asemaan.

– Kela tekee omia päätöksiään ja sosiaali- ja terveysministeriöstä annetaan pöydän alta ohjeistuksia, jotka suosittelevat, mutta eivät kuitenkaan velvoita ketään. Esimerkiksi STM:n antama hoivakotien vierailukielto-ohjeistuksen pitäisi koskettaa kaikkia, mutta se jättää paljon tulkinnan varaa ja aivan liikaa harkintavaltaa yksittäiselle toimijalle, Järvi toteaa.

Kuntoutusalan toimijoiden huolta helpottaa hieman Kelan ilmoitus, jonka mukaan läsnäolokuntoutukset voivat jatkua 1.6. alkaen. Lisäksi hallituksen valmistelemasta yleisestä yrittäjien kustannustuesta odotetaan apua myös kuntoutusalan toiminnan elvyttämiseen.

Kuntoutusala kaipaa selkeitä ohjeistuksia, kun rajoituksia ryhdytään purkamaan.

– Viranomaisilta pitää tulla selkeä ja vahva viesti asiakkaille, että paluu terapioihin on turvallista kesäkuun alussa. Rajoitusten purkaminen on hyvä asia, mutta ohjeistukset ovat epäselviä esimerkiksi hoivakotien osalta ja niihin on hyvä saada tarkennusta. Tähän tarvitaan nyt sosiaali- ja terveysministeriön ääntä, sillä ihmiset ovat vahvasti viranomaisorientoituneita, Järvi sanoo.