Hallitus katsoo olevansa pakotettu purkamaan Uudenmaan eristyksen, koska Uudenmaan koronatilanteen ero muuhun maahan on supistunut. Hallitus nojaa kumoamispäätöksessään sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioihin epidemiatilanteesta. Molempien laitosten edustajat kertoivat perusteista tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona.

THL:n johtaja Mika Salminen totesi, että Uudenmaan eristys on ollut epidemiologisen tiedon valossa perusteltu ja aiheellinen toimenpide, mutta se ei enää ole välttämätön rajoite, jota valmiuslaki edellyttää kansalaisten perusoikeuksia, kuten liikkumista rajoitettaessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki muistutti, että liikkumisrajoitukset tulivat voimaan tilanteessa, jossa positiivisten viruslöydösten määrä oli Uudellamaalla nelinkertainen muuhun maahan verrattuna ja epidemia oli ”selvästi käynnistynyt” Uudellamaalla, mutta ei muualla Suomessa.

– Uudenmaan tilanne poikkesi merkittävästi muusta maasta, Salminen tiivisti.

– Se, mikä on muuttunut tänä aikana on se, että epidemia on kehittynyt osassa muitakin maakuntia sellaiseen suuntaan, että erot alueiden välillä ovat huomattavasti pienentyneet.

Erityisesti Länsi-Pohjan, Lapin ja Kainuun koronatilanne lähestyy THL:n tilastoiman niin sanotun ilmaantuvuusluvun nojalla Uudenmaan tilannetta. Ilmaantuvuusluku kuvaa havaittuja tartuntoja per 100 000 asukasta, ja Länsi-Pohjan luku on jo 89,6 verrattuna Uudenmaan 117:aan.

– Uudellamaalla on toki edelleen selvästi eniten tautitapauksia, mutta ero kutistuu vähitellen. Ilmaantuvuuden kuntakohtaiset erot ovat varsin suuria, eivätkä ne erityisesti heijasta maakuntarajoja, Salminen kertoi.

Nämä muutokset vievät oikeudelliset perusteet yhden maakunnan erilliskohtelulta, hallituksen ministerit korostivat useaan otteeseen tiedotustilaisuudessa.

Voipio-Pulkin mukaan Suomen seurantatiedot viittaavat nyt siihen, että epidemian kulku on merkittävästi hidastunut näiden rajoitustoimien ansiosta. Tämän vahvisti myös THL:n Salminen.

– Merkittävää on myös, että terveydenhuollon palvelujärjestelmä on ehtinyt varautua epidemian kuormitukseen, Voipio-Salminen jatkoi.

– Samaan aikaan kun tehohoidon kapasiteettia on kasvatettu, on tehohoidon tarve koronapotilailla kehittynyt erittäin maltillisesti niin Uudellamaalla kuin muualla Suomessa.

Rajoitusten jatkaminen on yhä oleellista, STM katsoo, mutta tilapäisten liikkumisrajoitusten jatkamiselle ei katsota enää olevan oikeudellisia perusteita. Valmiuslain 118. pykälän valtuuksia voidaan käyttää vain, jos se on välttämätöntä.

THL ja STM uskovat, että epidemian leviämistä voidaan ehkäistä muilla käytössä olevilla rajoituksilla ja keinoilla.

– Korostaisin, että suomalaiset ovat todella hyvin seuranneet näitä suosituksia ja rajoituksia. Se on syy, miksi epidemia ei ole kehittynyt niin nopeasti kuin se olisi voinut, Salminen sanoi.

– Näitä pitää yhä noudattaa ja luotan ja uskon siihen, että suomalaiset tämän ymmärtävät.

Hallitus antaa asetuksen Uudenmaan liikkumisrajoitusten kumoamisesta tänään.

OLETKO LÄÄKÄRI, HAMMASLÄÄKÄRI, PROVIISORI TAI FARMASEUTTI? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.