Tutkijakonsortio, johon kuului elintarvike-, ravitsemus- ja lääketieteen asiantuntijoita pohjoismaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, esittää katsauksessaan mahdollisen skenaarion, miten lihan kulutusta voitaisiin Euroopassa vähentää ja korvata kestävämmillä ja terveellisemmillä täysjyväviljapohjaisilla elintarvikkeilla.

Mitä nämä elintarvikkeet olisivat ja miten ne vaikuttaisivat ravinnonsaantiin ja ympäristöön?

”Jos eurooppalaisten nykyisestä eläinproteiinin saannista 20 prosenttia korvattaisiin skenaariomme mukaisesti kasvipohjaisella proteiinilla, siitä puolet voisi tulla viljasta. Tämä tarkoittaa alle kuuden gramman lisäystä viljaproteiinin saantiin päivässä, mikä vastaa 60 gramman vilja-annosta”, VTT:n johtava neuvonantaja Kaisa Poutanen kertoo tiedotteessa.

Viljojen mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty

Viljaproteiinin saantia pitäisi kasvattaa nykyisestä 19 prosenttia. Viljojen proteiinipitoisuus on keskimäärin kymmenen prosenttia, joten viljaa tarvittaisiin 15 miljoonaa tonnia enemmän, mikä vastaa viittä prosenttia Euroopan nykyisestä viljantuotannosta.

”Viljan mahdollisuuksia kestävämmän ruokajärjestelmän ja väestön terveyden edistämisessä ei ole vielä täysin hyödynnetty, eivätkä sen paremmin tutkijat kuin suuri yleisökään näytä niitä täysin tiedostaneen. Pienilläkin ruokatottumusten muutoksilla voisi olla suuri vaikutus ympäristöön ja terveyteen, ja ne voisivat liittyä esimerkiksi juuri viljan käyttöön, toteaa professori Rikard Landberg Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta Ruotsista.

Ruoantuotanto aiheuttaa 26 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Eläinperäisten elintarvikkeiden, kuten liha- ja maitotuotteiden korvaaminen entistä useammin kasviperäisillä elintarvikkeilla on yksi keino edistää kestävän kehityksen tavoitteita ja erityisesti länsimaissa myös väestön terveyttä.

”Tällä hetkellä tuotetusta viljasta vain kolmasosa käytetään ihmisten ravinnoksi. Jos kuluttajat hyväksyvät viljan käytön lisäämisen, viljantuotannon painopistettä on mahdollista siirtää eläinrehusta ihmisten tarpeisiin. Näin mahdollistettaisiin käytön lisääminen 60 grammalla päivässä – esimerkiksi kolmen täysjyväruisleipäviipaleen tai ison kaurapuuroannoksen verran”, sanoo tutkijatohtori Anna Kårlund Itä-Suomen yliopistosta.

Viljoilla on runsaasti terveysvaikutuksia

Täysjyväviljat ovat terveellistä ravintoa, ja niiden runsaalla käytöllä on havainnoivissa tutkimuksissa todettu yhteys pienempään tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja paksusuolensyövän riskiin. Täysjyvävilja sisältää runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, mineraaleja ja bioaktiivisia yhdisteitä, mutta viljan proteiinissa on niukasti välttämätöntä aminohappoa lysiiniä.

Ruokavaliosta on kuitenkin helppo saada kaikki välttämättömät aminohapot käyttämällä viljan ohella palkokasveja. Onkin tärkeää tiedostaa ruokavalion kokonaisuuden merkitys täysipainoisen proteiinin saannille.

Tutkijat tähdentävät myös, että elintarviketeollisuuden panostukset viljaproteiinin käsittelyyn ja tuotekehitykseen hyödyttävät tulevaisuudessa sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Lisäämällä täysjyväviljan käyttöä ja tuomalla saataville uusia viljapohjaisia, runsasproteiinisia tuotteita ja ravitsemuksellisesti täysipainoisia maito- ja lihatuotteiden kaltaisia valmisteita voidaan edistää siirtymää kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota.

Konsortioon kuului tutkijoita VTT:ltä, Itä-Suomen ja Turun yliopistoista, Ruotsin maatalousyliopistosta, Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta, Uppsalan yliopistosta sekä Tanskan syöpäyhdistyksen tutkimuskeskuksesta.