Aloite kirjelmästä lähti Etelä-Savon Essotesta ja Kymenlaakson Kymsotesta, jotka ovat jo pitkään pitäneet perusteltuna saada laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalan asema Mikkelin ja Kymenlaakson keskussairaaloille. Molemmat täyttävät jo nykyisellään laajalle ympärivuorokautisesti päivystävälle sairaalalle asetetut kriteerit.
Myös Kainuun sote-kuntayhtymä, Kokkolan seudun sote-yhtymä Soite ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri esittävät, että ne saisivat halutessaan mahdollisuuden laajan päivystyksen sairaalaan.
– Mikkelin keskussairaalan statuksen muutos vahvistaa keskeisten ammattiryhmien rekrytointia, eikä aiheuta lisäkustannuksia. Mikkelin keskussairaalan rekrytointilanne vaikuttaa myönteisesti myös Savonlinnan keskussairaalan toimintaedellytyksiin. Mikkelin keskussairaala on maan vilkkaimpia päivystäviä sairaaloita vilkkaan liikenteen ja suuren kausiasukkaiden määrän vuoksi. Sairaalaan on tehty viime vuosina merkittävät perusparannus- ja uudisrakennusinvestoinnit, kertoo Essoten kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen tiedotteessa.
– Laajan ympärivuorokautisen sairaalan asema on keskeinen yhdenvertaisten ja kaikille saavutettavien palveluiden takaamiseksi kymenlaaksolaisille. Asemalla on myös merkitystä rekrytoinnissa ei vain erikoissairaanhoidossa, vaan kaikissa sote-palveluissa. Tällä muutoksella pystymme varmistamaan, että voimme palvella kymenlaaksolaisia Kymenlaaksossa parhaalla mahdollisella hoidolla, sanoo Kymsoten kuntayhtymän johtaja Annikki Niiranen.
– Kainuun keskussairaalan osalta ehdotus mahdollistaisi sen, että alue voisi arvioida tulevaisuudessa laajan päivystyksen sairaalan tarvetta. Tämän vuoksi on tärkeää sisällyttää lakiin tämä mahdollisuus, sanoo kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Kainuun sotesta.
– Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa on tällä hetkellä tarpeeseen ja resursseihin nähden riittävät ja oikeinmitoitetut päivystyspalvelut. Tilanteet kuitenkin elävät ja päivystyksellisten palveluiden tulee voida elää näiden mukana osana muuta sairaalatoimintaa. Esitetty lakimuotoilu varmistaisi hyvinvointialueille tarpeitaan vastaavan yhdenvertaisen mahdollisuuden, sanoo Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.
– Kanta-Hämeen keskussairaalassa toteutetaan joiltakin osin laajan päivystyksen sairaalan määritelmää laajempaa päivystystä nykyiselläänkin. Toisaalta sydänsairauksien päivystyksen järjestää Tays Sydänsairaala Oy, joka meillä muutoinkin vastaa kardiologiasta. Varsinainen päivystys on tältä osin Tampereella ja tämä on jatkossa järkevää Kanta-Hämeen maantieteellisen sijainninkin perusteella, sanoo johtaja Seppo Ranta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä.
Kuntayhtymät ehdottavat asiaa koskevaa muutosta sote-uudistuksen järjestämislain 9 §:ään. Pelkästään hyvinvointialueen omalla ilmoituksella muutosta ei saisi. Kuntayhtymät katsovat, että olisi monin tavoin järkevää, että tulevat hyvinvointialueet olisivat erikoissairaanhoidon järjestämisen osalta tässä suhteessa lähtökohtaisesti tasavertaisessa asemassa.
Tarkemmat toimintojen yksityiskohdat olisi mahdollista määritellä ministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa.
Ehdotuksen mukaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen toteutuminen kaikilla hyvinvointialueilla arvioitaisiin vuosittain sosiaali- ja terveysministeriön ja kunkin hyvinvointialueen ohjausneuvotteluissa sekä yhteistyöalueen (nykyisin erityisvastuualue) sisäisissä ohjaus- ja arviointimenettelyssä.
Valtioneuvosto päättäisi hyvinvointialueen laajan ympärivuorokautisen päivystyksen aseman muutoksista sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä.
