Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen yleisin syy pidempiin sairauspoissaoloihin. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut päivärahakaudet ovat kuitenkin yleistyneet, kertoo Kela verkkosivullaan.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat pitkään ykkössyy kaikille sairauspoissaoloille, mutta mielenterveyden häiriöt ovat menneet kokonaistarkastelussa niiden ohi. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonalta päivältä. Määrä kasvoi edellisvuodesta puolella miljoonalla päivällä.

Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen eli 27 prosenttia

Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella maksettujen päivien määrä pysyi viime vuonna ennallaan 4,3 miljoonassa päivässä.

Vuonna 2018 noin 21 000 sairauspäivärahan saajaa hyödynsi toipilasaikana mahdollisuutta tehdä työtä osa-aikaisesti osasairauspäivärahan turvin. Osasairauspäivärahan saajien määrä on Kelan mukaan kasvanut tasaisesti. Keskimäärin osasairauspäivärahaa maksettiin 59 päivää saajaa kohti.

Osasairauspäivärahaa koskeva laki tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Vuonna 2010 laista poistettiin ehto, jonka mukaan hakijan oli ennen osasairauspäivärahaa pitänyt saada sairauspäivärahaa 60 päivää.

Erityisesti osasairauspäivärahan suosiota ja ehtoja paransi vuoden 2014 lakimuutos. Siinä osasairauspäivärahan enimmäisaika piteni 72 arkipäivästä 120 arkipäivään ja oikeus osasairauspäivärahaan tuli myös kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevälle.

Tutkimusten mukaan osasairauspäiväraha voi auttaa työntekijää palaamaan kokoaikaiseen työhön sairauspoissaolon jälkeen.

– Osasairauspäivärahan mahdollisuuksia ei ehkä tunneta riittävästi. Osasairauspäivärahalla tehtävä osa-aikainen työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä ratkaisu, toteaa ryhmäpäällikkö Ismo Hiljanen Kelan sairauspäiväraharyhmästä.

Osasairauspäiväraha voi olla ratkaisu heti sairauspäivärahan omavastuuajan jälkeen, mutta se voi myös tukea ja helpottaa työntekijän paluuta kokoaikatyöhön pidemmän sairauspoissaolon jälkeen.

– Osasairauspäiväraha edellyttää aina tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, koska työterveyshuollon roolina on arvioida, voiko työntekijä lähteä työskentelemään osa-aikaisesti terveydentilaansa ja toipumistaan vaarantamatta. Työterveyshuolto arvioi myös, mitä työjärjestelyjä se vaatii työpaikalla, sanoo Hiljanen.

Kela maksaa osasairauspäivärahan joko työntekijälle tai työnantajalle. Työnantajalle osasairauspäiväraha maksetaan vain, jos työnantaja maksaa osasairauspäivärahaan liittyvän osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkan.

Vuonna 2018 Kela korvasi 14,9 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, ja sairauspäivärahan etuuskuluja kertyi 787 miljoonaa euroa. Sairauspäivärahaa sai yhteensä 294 633 henkilöä.

Osasairauspäivärahaa korvattiin 1,2 miljoonaa päivää (41 miljoonaa euroa), jolloin osasairauspäivärahaa sai 20 876 henkilöä. Osasairauspäivärahapäivien määrä on vuosi vuodelta kasvanut.

Sairauspäivärahakausista noin kolmannes kestää yli 30 arkipäivää. Pitkät sairauspoissaolot johtavat usein työkyvyttömyyseläkkeelle.

Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat selvästi vähentyneet vuosikymmenen takaisesta tilanteesta. Kuitenkin niiden määrä kääntyi vuonna 2017 kasvuun, samoin sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä ja osuus työikäisestä väestöstä. Kasvu jatkui edelleen vuonna 2018.