Kiitos, Mikko, kun nostit tärkeän asian esiin.

EK:n mukaan sairauslomapäivä, myös jonossa vietetty, maksaa yhteiskunnalle 350 euroa. Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosteri sai 2018 kolmossijan Vuoden Lean-teko -kilpailussa. Visiona oli jonojen minimointi. Sosterilaisten selostuksessa Suomen Lean-yhdistyksen sivuilla puhutaan kuitenkin prosessijohtamisesta – joka ei sisälly Lean-ajatteluun. Miljoonahyöty ei myöskään tullut Sosterin kassaan, vaan se meni ulkopuolelle, yhteiskunnan hyväksi. Pitää tarkastella kokonaisuutta.

Väittelyn sijaan otan konkreettisen esimerkin auton ostosta. Tämäkään ei ole kritiikkiä Leania tai sen kehittäjää Toyotaa kohtaan. Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä. Terveydenhuollosta löytyy samat mekanismit kuin teollisuudesta.

Ostaja mittaa valmistajan suorituskykyä kahdella mittarilla (oletetaan laatu riittäväksi): toimitusaika eli kuinka pian auton saa (vrt. milloin pääsen hoitoon) ja toimitusvarmuus eli saapuiko auto silloin kun oli luvattu (voidaanko hoitoaika sopia jo jonoon laitettaessa).

Kysyessäni taannoin toimitusaikaa oli Toyota-kauppiaan arvio 12–16 viikkoa. Kauppias ei osannut kertoa toimituspäivää, joten ei syntynyt myöskään lupausta, jota vastaan toimitusvarmuutta voisi mitata. Sekä toimitusaika että toimitusvarmuus olivat epämääräisiä.

Terveys ensin, se tulisi meille halvemmaksikin.

Ostin toisen merkkisen auton, joka saapui tilaukseni mukaisena kuudessa viikossa ja oli noudettavissa juuri sovittuna tiistaina klo 13 Vantaalta. Olin tämän jo tilaushetkellä allakkaani merkinnyt ja sovittanut muut menoni sen mukaisesti. Tämä toimittaja asetti asiakkaan aidosti ykköseksi.

Toyota laittaa asiakkaat jonoon, jota kutsutaan tilauskannaksi. Jonon pituus vaihtelee. Tällä tasataan Mikonkin mainitsemaa kysynnänvaihtelua. Onko Toyotan virtaustehokkuus hyvä? Sisäisesti se on huippuhyvä mutta maksajan eli asiakkaan kannalta surkea. Päivän työ ottaa 3–4 kk. Miksi?

Toyota voisi hyvin pudottaa toimitusajan kahteen viikkoon. Autohan syntyy vuorokaudessa, eli heillä on jo kyvykkyys valmistaa nopeasti. Tämä kyvykkyys vain uhrataan, koska jokin muu kuin asiakkaan aika näyttää olevan tärkeämpää. Tämä on ristiriitaista. Yritys toimii Lean-oppiensa mukaisesti mutta asiakas ei siltikään saa sitä mitä tahtoo silloin kun tahtoo. Mitä Lean siis optimoi? Asiakkaan etuako?

Mitä maksaa asiakkaan aika? Terveydenhuollossa 350 EUR/päivä ja laskun maksaa yhteiskunta.

Sosterin saavutukset prosessijohtamisen kautta eivät vähennä Leanin arvoa mutta alleviivaavat sitä, että on muutakin tärkeää kuin Lean. Eri ismit ratkaisevat eri ongelmaa eivätkä korvaa toisiaan, vaan täydentävät toisiaan.

Terveys ensin, se tulisi meille halvemmaksikin.

Hannu Vierimaa

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneen Processman Oy:n toimitusjohtaja

Lue lisää aiheesta: