Uusi hallitus ei aio sorvata omassa sote-uudistuksessaan Suomeen sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapautta. Tuoreen väitöskirjan mukaan se kuitenkin voisi vahvistaa palveluiden käyttäjien itsemääräämisoikeutta ja parantaa palveluiden laatua.

Väitöskirjan tulokset pohjautuvat kyselyyn, joka oli suunnattu eri viranomaisten sosiaali- ja terveyspalveluista vastaaville ylemmille virkamiehille Suomessa ja Ruotsissa.

– Tulokset osoittavat, että eri viranomaisilla on samansuuntaisia näkemyksiä valinnanvapauden hyödyistä sekä Suomessa että Ruotsissa, kertoo Vaasan yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Mats Brandt tiedotteessa.

Brandt työskentelee Uudenkaarlepyyn kaupunginjohtajana.

Suomessa näkemykset markkinoiden, kilpailun ja palveluvalikoiman vaihtelun merkityksistä sekä asiakkaan valinnan edellytyksistä ovat erilaisia verrattuna Ruotsiin. Ruotsissa asukkaita tuetaan enemmän tiedottamalla asioista, mikä tekee valinnasta helpompaa, kun taas Suomessa valinnanvapauden on koettu sitä vastoin vaikeuttavan toiminnan suunnittelua, valvontaa ja seurantaa.

– Valinnanvapaus nähdään tutkimustulosten valossa positiivisena asiana, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö siihen liittyisi myös ongelmia viranomaisten kannalta. On tärkeää arvioida seurauksia monesta erilaisesta strategisesta näkökulmasta, toteaa Brandt.

Tutkimus antaa viitteitä siitä, että valinnanvapauden koetaan lisäävän kompleksisuutta, mutta samalla myös oppimismahdollisuuksia.

Tutkimuksen mukaan valinnanvapaus tuo mukanaan uusia näkökohtia, jotka viranomaisten on otettava huomioon omissa strategioissaan. Pitkän tähtäimen seurauksia ovat muun muassa keskittyminen entistä selkeämmin palvelun käyttäjiin, palveluiden tuottaminen markkinoilla usean palveluntuottajan muodostamassa ympäristössä sekä palveluiden variaation lisääntyminen.

Lisäksi on alettava suunnitella ratkaisuja palveluiden käyttäjien kasvavaan tiedontarpeeseen uudella tavalla.

Samalla lisääntyvät myös epävarmuustekijät: voi muodostua erityyppisiä klustereita, joilla markkinoiden toimijat käyttäytyvät eri tavoilla. Tästä seuraavalla kilpailulla on seurauksia, joita on vaikea arvioida etukäteen.

Yksi mielenkiintoinen tutkimustulos oli se, että valinnanvapauden nähdään myös lisäävän toimijoiden mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa vertaamalla sitä muihin.

– Tulokset osoittavat, että valinnanvapaus lisää mahdollisuuksia benchmarkingiin, oppimiseen ja mukautumiseen, mikä puolestaan antaa tilaa dynamiikalle ja muutokselle, esittää Brandt.

Brandtin sosiaali-ja terveyshallintotieteen alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastetaan perjantaina 14. kesäkuuta Vaasan yliopistossa.