Apteekkikeskustelu roihahtaa taas parin viikon päästä, kun Päivittäistavarakauppayhdistys julkistaa Liisa Hyssälän vetämän työryhmän lääkejakeluselvityksen.

Suomen pienistä asiantuntijapiireistä kertoo se, että Kelan ex-pääjohtajan lisäksi selvitystä laatii lääkkeiden hintalautakunnan Hilan johtaja Lauri Pelkonen. Hila on siis se organisaatio, joka päättää lääkkeille tukkuhinnan ja Kela-korvattavuuden.

Kolmas selvityksen tekijä on Helsingin yliopiston farmakologian ja lääkehoidon professori Heikki Ruskoaho. Samaan aikaan PTY:n työn kanssa Ruskoaho tekee sosiaali- ja terveysministeriölle selvitystä lääkekorvausjärjestelmän kehittämisestä.

Ruskoaho ja Pelkonen ovat osaavia ja harkitsevia asiantuntijoita, joten koko apteekkijärjestelmän perusteita mullistavia ehdotuksia heiltä on tuskin odotettavissa. Toivon mukaan selvityksestä löytyy lukuja, joita voidaan käyttää faktapohjana helposti kiivaaksi ja tunteikkaaksi käyvässä apteekkikeskustelussa.

Tunteet ovat olleet pinnassa ainakin Espoossa, jossa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätti syksyllä lisätä apteekkien määrää kuudella. Espoossa apteekkeja on ollut vähän suhteessa asukasmäärään. Espoon apteekkarit vastustavat Fimean päätöstä, koska siihen ei heidän mukaansa ole lääkelain mukaista perustetta.

Kiistassa on kyseessä apteekkarien taistelu omien tulojensa säilyttämiseksi. Apteekkarien tulot tuovat edelleen kivijalka-apteekin asiakkaat. Heidän keski-ikänsä on varsin korkea.

Verkkokauppa muuttaa myös apteekkien tulevaisuutta. Kun nuoremmat sukupolvet tottuvat tekemään ostoksensa verkossa, miksei sieltä ostettaisi myös lääkkeitä ja muita apteekkituotteita, jos kaupan palvelu ja jakelu toimivat.

Verkossa apteekkarien reviirit menevät uusiksi. Verkkoapteekin saa perustaa jokainen apteekkari ja tuotteita voi myydä koko Suomeen.

Verkkoapteekkeja onkin isoilla ja pienillä apteekkareilla. Molemmilla Yliopiston apteekeilla on omat verkkoapteekkinsa, mutta isohkoja verkkoapteekkeja on esimerkiksi Porvoon, Turun Länsikeskuksen, Helsingin Itäkeskuksen ja Naantalin apteekeilla.

Apteekkareille verkkokauppa tuo uuden mahdollisuuden palvella asiakkaita ja lisätä myyntiä. Verkkoapteekkeja on varsin paljon. Verkossa pärjää yleensä kuitenkin kunnolla vain muutama iso toimija.

Todennäköistä on, että Suomen verkkoapteekkimarkkinan jakaa tulevaisuudessa muutama tai ehkä vain yksi apteekki. Verkkoasioinnin yleistyessä Espoon apteekkarien oman tontin puolustus vaikuttaa epätoivoiselta viivytystaistelulta.

Jokainen apteekkari voi perustaa verkkoapteekin. Myydä saa koko Suomeen.

Petteri Paalasmaa