Tulevaisuudessa suomalaisen terveysaseman päällä saattaa lukea yhdysvaltalaisen verkkokauppa Amazonin nimi.

Se on täysin mahdollista, uskoo Husin kehitysjohtaja Visa Honkanen.

Yhdysvalloissa isot kaupalliset toimijat ovat tulleet harppauksin mukaan terveydenhuoltobisnekseen. Ne näkevät siinä valtavan liiketoimintamahdollisuuden.

Alkuvuodesta Apple lanseerasi Yhdysvalloissa iPhonen Health-sovellukseensa uuden ominaisuuden, jonka avulla käyttäjä pystyy tarkastelemaan omien, laitteen mittaamien vitaalitoimintojen lisäksi myös omia potilastietojaan.

Ominaisuus on mullistava Yhdysvalloissa, jossa tähän mennessä potilas on voinut tilata potilastietonsa itselleen faksilla, jos niinkään.

Honkasen huoli on, että tulevaisuudessa suomalaistenkin terveydenhuollosta huolehtivat kansainväliset toimijat ja terveydenhuoltoon käytetty raha virtaa ulkomaille.

– Ensin ajatellaan, että ne ovat siellä jossakin. Olemme kuitenkin monista muista verkostoalustatalouden ilmentymistä nähneet, että uudet toimijat tulevat markkinoille yllättävän nopeasti, Honkanen sanoo.

– Emme ole vielä havahtuneet siihen, että jonkinlainen Über-medisiina tänne vielä tulee, Honkanen sanoo.

Hän viittaa mobiilisovellukseen, joka pisti taksikuljetusalan polvilleen halvoilla hinnoillaan.

Toinen kiinnostava liike alkuvuodesta Yhdysvaltain markkinoilla oli, kun verkkokauppa Amazon ilmoitti yhdessä sijoitusyhtiö Berkshire Hatha­wayn ja suurpankki JP Morgan Chasen kanssa tarjoavansa 1,2 miljoonalle työntekijälleen digitaalisia terveydenhuoltopalveluita.

Tällä yhtiöt toivovat voivansa suitsia huimia terveydenhuoltokulujaan, jotka työnantajat Yhdysvalloissa maksavat työntekijöilleen tarjoamiensa terveysvakuutusten kautta. Terveydenhuollon kustannusten osuus bruttokansantuotteesta Yhdysvalloissa oli viime vuonna 17 prosenttia OECD:n mukaan. Suomessa vastaava luku oli 9,4 prosenttia.

Honkanen uskoo, että ensimmäisessä aallossa isot yritykset, kuten Amazon, tekisivät sopimuksia Suomessa jo toimivien terveydenhuollon palvelujentuottajien kanssa. Kansainvälisille jättiyrityksille investointikustannus Suomeen olisi minimaalinen.

– Perustetaan maan sisäinen juridinen yksikkö, palvelut tilataan Suomessa toimivilta terveyspalveluyrityksiltä ja kaikki muu hoituisi Amazonin alustalla verkossa.

Mikäli Amazonin suunnitelmat lääkäripalveluiden tarjoamisesta verkossa omalla alustallaan ja lääkekuljetuksista toteutuvat laajemmin, yritys logistisine järjestelmineen pystyy tunkeutumaan myös Euroopan markkinoille.

Näin uskoo Pihlajalinnan terveydenhuollon palveluiden kehitysjohtaja Wille Komulainen.

– En silti pidättäisi hengitystä odottaessani ylikansallisia yrityksiä Suomeen.

Komulaisen mielestä Amazonin ja kumppaneiden avaus työterveyspalveluiden tarjoamiseksi työntekijöilleen johtui hermostumisesta vakuutusyhtiöiden kanssa tappelemiseen ja korkeisiin vakuutusmaksuihin.

– Yhtiöt ajattelivat, että kun he jo maksavat palvelut, niin mikseivät he myös tuottaisi niitä ja näin pääsisi pureutumaan vaikuttavuuteen.

Yhdysvalloissa on Komulaisen mukaan myös totuttu maksamaan palveluista.

– Suomessa on taas totuttu siihen, että julkinen terveydenhuolto on ilmaista. Ja jos julkinen puoli ei toimi, monilla työssäkäyvistä on todennäköisesti myös työterveyshuollon palvelut saatavilla.

Tämän Komulainen huomasi kantapään kautta perustamassaan digilääkäripalveluita tarjoavassa Meedocissa.

– Vaikka olisi kuinka hyvä ja nopea palvelu, mutta sille ei ole maksajaa, ihmiset käyttävät aina sitä, mikä on heille ilmaista.

Vaikka laaja valinnanvapauskin toteutuessaan toisi Suomen markkinoille rahaa jakoon, se ei vielä Komulaisen mukaan riitä houkuttamaan kansainvälisiä toimijoita Suomeen.

– Yhdysvalloissa bisnes perustuu pitkälti transaktiopohjaisuuteen, kun meillä ollaan menossa enemmän vaikuttavuuteen ja per capita -maksuihin.

Visa Honkasen mukaan globaalit IT-toimijat ovat ymmärtäneet, että digiterveyspalvelut vaativat parhaat terveydenhuollon ammattilaiset niitä tekemään.

– Amazon ja Apple toimivat fiksusti, kun ovat luoneet heti alliansseja yhdysvaltalaisten huippusairaaloiden kanssa.

Hän pelkää, että kansainväliset jätit yllättävät Suomen housut nilkoissa.

– Jos Suomesta halutaan digitaalisen terveyden vientimaa, niin kyllä tällainen toiminta halvaannuttaa oman kehittämisen ja tuotannon. Sitten ollaan ostopalvelujen varassa, hän sanoo.

Uudet toimijat tulevat markkinoille yllättävän nopeasti.