Veripisara vei omalle uralle

Niinkin voi käydä, että yksi ainoa veripisara näyttää suunnan työuralle.

Näin kävi Huslabissa paraikaa erikoistuvalle Tuukka Helinille, joka valmistuu ensi vuonna kliinisen kemian erikoislääkäriksi.

Neljäntenä opiskeluvuonna hematologian kurssilla hän otti muiden kurssilaisten tavoin sormenpäästä verinäytteen, josta tehtiin veren sivelynäyte.

– Se, miten paljon erilaisia asioita voi nähdä yhdestä ainoasta veripisarasta, rupesi kiehtomaan, Helin kertoo.

Elokuussa valmistui väitöstyö, joka käsitteli suorien antikoagulanttien laboratorioseurantaa. Lääkevasteen mittaus on tarpeen harvoin, mutta voi tulla eteen esimerkiksi vuodon tai tukoksen jälkeen, munuaisten tai maksan vajaatoimintatilanteissa sekä huomattavan yli- tai alipainoisilla potilailla, joilla sopivan annoksen määritys voi olla vaikeaa.

– Pääsääntöisesti tarve on kertaluonteista, Helin sanoo.

Tällä hetkellä suorien antikoagulanttien laboratorioseurantaa tehdään trombiini- ja hyytymistekijä Xa -pohjaisten hyytymiskokeiden avulla. Ne ilmaisevat, kuinka nopeasti hyytymisreaktion ensimmäiset fibriinisäikeet muodostuvat.

Tarjolla on myös uusi, aiempaa tarkempi trombiinigeneraatioon pohjautuva menetelmä, joka on Husissa toistaiseksi vain tutkimuskäytössä. Se pystyy määrittämään hyytymistä ensireaktiota pidemmälle.

– Kun tutkimustietoa kertyy lisää, siitä voisi olla apua paitsi suorien antikoagulanttien seurannassa, myös esimerkiksi hemofiliaa sairastavien hoidossa.

Tuukka Helin on ollut mukana myös varfariinin käyttäjien INR-omaseurannan kehittämisessä Husin alueella. Potilaat tekevät INR-seurantaa vierilaitteella kotona ja säätävät varfariiniannosta mittausten perusteella.

Kokemukset ovat olleet hyviä, samankaltaisia kuin kansainvälisissä tutkimuksissa. Omaseuranta on tehokasta ja potilaat tyytyväisiä. Erityisesti työikäiset varfariinihoidon aloittajat kokevat käteväksi, että heidän ei tarvitse rampata laboratoriokokeissa.

INR-seuranta on varfariinin ison käyttäjäjoukon vuoksi yhä massiivinen operaatio Suomen terveydenhuollossa, mutta ensimmäiset merkit käyttäjämäärän taittumisesta ovat jo näkyvissä.

Vuoteen 2015 asti verenohennuslääke varfariinin käyttöön liittyvien INR-mittausten määrä kasvoi vuosittain pari prosenttia.

– Nyt määrä on Huslabissa ensimmäisen kerran tasaantunut tai jopa hieman laskenut, Helin sanoo.

Ilmiö näkyy myös Kelan lääkekorvaustilastoissa. Varfariinin käyttäjien määrä väheni vuoden 2015 luvusta 181 000 viime vuoden lukemaan 173 000.

Kaksi kolmasosaa Helinin työstä on kliinistä opetusta. Hän opettaa kliinistä kemiaa lääketieteen perusopiskelijoille kolmannesta vuosikurssista lähtien. Työ on Helinille mieluista.

– Siinä huomaa, mitkä ovat oman tietämyksen aukot. Opiskelijat osaavat kysyä hyviä kysymyksiä, ja siinä oppii tosi paljon itsekin.

Potilastapaamisia hän ei kaipaa.

– Olen tutkimusorientoitunut. Oman ajan hallinta on helpompaa, kun ei ole vastaanottotyön määrättyjä kellonaikoja.

Helin toivoo oppivansa veren hyytymisestä jatkuvasti lisää. Hän toivoo kehittyvänsä alan huippuosaajaksi kansainväliselläkin tasolla.

– Se on varmaan elinikäinen prosessi.

Tuukka Helin, 29

Kliininen opettaja Helsingin yliopistossa 2016-, erikoistuva lääkäri Huslabissa 2013-.

LL 2013, LT 2017 HY.

Aiempi työkokemus: Amanuenssuurit Husissa psykiatrialla, kliinisellä kemialla, sisätaudeilla ja kirurgialla; terveyskeskuslääkäri Vuosaaren terveysasemalla.

Perhe: Vaimo ja koira.

Harrastus: Pianon soitto. ”Musiikki on minulle tärkeää.”