Venäjältä tuoduilla löytökoirilla on toistamiseen todettu kolistiini-antibiootille vastustuskykyisiä moniresistenttejä ESBL Escherichia coli -bakteereita, tiedotti tänään Helsingin yliopisto.

Uutinen on erityisen huono, sillä kolistiini on viimeinen hoitovaihtoehto ihmisten vakavissa infektioissa silloin, kun muut antibiootit ovat menettäneet tehonsa.

Kolistiiniresistenssin takana on mcr-1-geeni, joka voi siirtyä bakteerista toiseen. Vastustuskykyiset bakteerit voivat myös siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin.

Ensimmäisen kerran kolistiiniresistenssi havaittiin tuontikoirilla viime syksynä. Uusin tapaus on helmikuulta, kun kolistiinille vastustuskykyistä bakteeria löydettin kahdesta koirasta.

Löytökoirien seulontanäytteet tutkittiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan laboratoriossa ja mcr-1-geeni varmistettiin Evirassa PCR-tutkimuksella.

Lähes puolet Venäjältä tuotavista löytökoirista on todettu moniresistenttien ESBL-bakteerien kantajiksi. Lisäksi rajan takaa tuotujen koirien tulehduksista ja haavainfektioista on löydetty MRSA- ja MRSP-bakteereita.

Moniresistentit bakteerit vaikeuttavat eläinten infektioiden hoitoa jo tälläkin hetkellä.

Eläinlääkärien tulisi käsitellä maahan tuotuja löytökoiria riskipotilaina, kunnes on selvitetty, kantaako koira moniresistenttiä bakteeria.

Muita riskipotilaita eläinlääkäriasemilla ovat esimerkiksi kroonisista iho- ja korvatulehduksista kärsineet potilaat ja muut potilaat, jotka ovat saaneet paljon antibiootteja.

Mikäli perheessä on ESBL- tai MRSA-bakteeria kantava eläin ja perheenjäsen joutuu sairaalahoitoon, kannattaa eläinkontaktista ilmoittaa hoitohenkilökunnalle. Näin sairaala voi päättää, seulotaanko ihminen moniresistenttien bakteerien varalta.