Vauvan ensimmäisen ulosteen bakteerikoostumus on yhteydessä lapsen myöhempään terveyteen, selvisi lääketieteen lisensiaatti Katja Kielennivan väitöstutkimuksessa.

Äidin raskaudenaikainen elinympäristö ja antibioottihoidot vaikuttivat ensimmäisen ulosteen mikrobistoon. Imeväisen koliikkiin sairastuneilla lapsilla oli vähemmän laktobasilleja elämän ensimmäisen ulosteen mikrobistossa verrattuna niihin lapsiin, jotka eivät myöhemmin kärsineet koliikista. Lisäksi ensimmäisen ulosteen mikrobiston koostumus oli yhteydessä lapsen ylipainoon kolmen vuoden iässä. Ensimmäisen ulosteen mikrobisto ei ollut selvästi yhteydessä myöhempään atooppiseen ihottumaan, maitoallergiaan tai hengityksen vinkumiseen.

Väitöstutkimus osoittaa, että suolistomikrobiston ja terveyden yhteys voi olla nähtävissä jo välittömästi syntymän jälkeen elämän ensimmäisessä ulosteessa.

”Raskauden ja syntymän aikaisten tekijöiden vaikutus lapsen myöhemmälle terveydelle saattaa siis välittyä jo hyvin varhaisen mikrobiston kautta”, Kielenniva toteaa tiedotteessa.

Ensimmäisen lapsenpihkan eli syntymän jälkeisen ensimmäisen ulosteen mikrobistoa on tutkittu aiemmin vain vähän.

Kehittyvän sikiön suolistoon muodostuu lapsenpihkaulostetta jo ennen syntymää. Lapsi ulostaa lapsenpihkaa pian syntymän jälkeen.

Väitöstutkimuksessa seurattiin 212:ta täysiaikaisena syntynyttä lasta syntymästä neljän vuoden ajan. Mikrobisto tutkittiin uuden sukupolven sekvensoinnilla Oulun yliopistossa.

Lue seuraavaksi: