Ulkomaisesta sairaalasta Suomeen sairaalaan siirtyvät potilaat ovat usein jonkin moniresistentin bakteerin kantajia. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta suomalaistutkimuksesta, joka on julkaistu arvostetussa kansainvälisessä Eurosurveillance-tiedelehdessä. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2010-2019.

Kaikkiaan 698:sta suoralla sairaalasiirrolla tulleesta potilaasta 30 prosenttia oli moniresistentin bakteerin kantajia. Kaikkein korkein ilmaantuvuus oli Aasiasta siirretyillä potilailla, joista 72 prosentilta löytyi moniresistentti bakteeri. Matalin ilmaantuvuus oli puolestaan eurooppalaisista sairaaloista siirretyillä potilailla, joilla moniresistentti bakteeri oli 19 prosentilla.

Yleisin löydös oli ESBL, joka eristettiin 78 prosentilta moniresistenttiä bakteeria kantaneista potilaista. Muita löydöksiä olivat moniresistentti akinetobakteeri (14 %), MRSA (12 %), VRE (12 %), CPE (7 %) ja moniresistentti Psedomonas aeruginosa (6 %). Moniresistentin bakteerin kantajuuteen vaikutti etenkin ulkomaisen sairaalan sijainti ja oliko potilas ollut tehohoidossa tai saanut mikrobilääkehoitoa.

”Tutkimus tuo erinomaisesti esille suomalaisen moniresistenttien mikrobien tartunnantorjuntaohjeistuksen tärkeyden. Ohjeen mukaan ulkomailta sairaalasiirrolla tulevat tai ulkomailla viimeisen vuoden aikana matkustelleet potilaat tulisi seuloa moniresistenttien bakteerien kantajuuden varalta sairaalahoitoon saapuessa”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen tiedotteessa.

Mikrobilääkeresistenssi voi viivästyttää hoidon aloitusta

Moniresistentillä bakteerilla tarkoitetaan sellaista bakteeria, joka on hankkinut resistenssiominaisuuden sen aiheuttamien infektioiden hoidossa tavallisesti käytetyille mikrobilääkkeille.

Vaikka moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot eivät eroa vastaavien mikrobilääkeherkkien bakteerien aiheuttamista infektioista, niiden hoito on vaikeampaa, koska mikrobilääkevaihtoehtoja on vähemmän. Oikeaan osuvan mikrobilääkkeen aloituksen viivästyminen voi huonontaa hoitotuloksia, hoitovaihtoehdot voivat olla tehottomampia tai ne voivat puuttua kokonaan.

”Moniresistentin bakteerin kantajuus lisää hoitoon liittyvän infektion riskiä ja siten infektioiden ilmaantuvuutta. Sen vuoksi on tärkeää huolehtia moniresistenttien bakteerien torjunnasta, myös sairaalasiirtojen yhteydessä”, Räisänen sanoo.

Lue seuraavaksi: