Mikrobilääkeresistenssiä esiintyy edelleen yleisesti EU:n ja Euroopan talousalueen maissa, mutta vaihtelut eri alueiden välillä ovat suuria, kertoo THL. Resistenssi on yleisempää alueen etelä- ja itäosissa kuin pohjoisessa ja lännessä. Erot näkyvät erityisesti gramnegatiivisissa bakteereissa, kuten Escherichia coli, Klebsiella pneumoniae ja Acinetobacter spp.

Tiedot käyvät ilmi Euroopan tautikeskus ECDC:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan toimiston yhdessä julkaisemasta raportista, joka sisältää seurantatietoja vakavista infektioista eristettyjen bakteerien resistenssistä vuodelta 2020.

Raportissa on ensikertaa yhdistetty kahden seurantajärjestelmän, CAESAR (Central Asian and European Surveillance of Antimicrobial Resistance Network) ja EARS-Net (European Antimicrobial Resistance Surveillance Network), tulokset. Seurantatietojen keräyksissä on mukana yhteensä 42 maata.

Resistenssi karbapeneemejä ja kefalosporiiineja kohtaan huolettaa

Raportin mukaan erityisen huolestuttavaa on useissa maissa yleistynyt resistenssi kolmannen polven kefalosporiiineja ja karbapeneemejä kohtaan K. pneumoniae -bakteereilla sekä karbapeneemiresistenssi Acinetobacter -lajeilla ja Pseudomonas aeruginosa -bakteereilla.

Esimerkiksi karbapeneemeille resistenttejä K. pneumoniae -bakteereja raportoitiin olevan alle prosentti yhteensä 16 maassa (39 % seurantamaista), jotka sijaitsevat Euroopan pohjois- ja länsiosissa. Seurantamaista 12 (30 %) raportoi resistenssin olevan 25 prosenttia tai sen yli ja kuusi maata (15 %) raportoi resistenssin olevan 50 prosenttia tai sen yli. Korkeimman resistenssin maat sijaitsevat EU/EEA-alueen etelä- ja itäosissa.

Poliittisessa sitoutumisessa ja rahoituksessa on yhä puutteita

Kaiken kaikkiaan EARS-Net-verkoston keräykseen kuuluvissa bakteerilaji-mikrobilääke -yhdistelmissä resistenssin yleisyys on joko pysynyt samana tai vähentynyt huomattavasti vuosien 2016–2020 aikana.

Selvä kasvava trendi oli havaittavissa vain karbapeneemeille resistenteissä E. coli -bakteereissa (2016: 0,1 % ja 2020: 0,2 %) ja K. pneumoniae -bakteereissa (2016: 8,4 % ja 2020: 10,0 %) sekä vankomysiinille resistentissä Enterococcus faecium -bakteereissa (2016: 11,6 % ja 2020: 16,8 %).

”Meneillään oleva koronaviruspandemia on paljastanut terveydenhuoltojärjestelmän heikkoudet ja haastanut mikrobilääkeresistenssin vastaista työtä. Resistenssin torjuntaan tulisi sitoutua vahvemmin myös poliittisessa päätöksen teossa ja resistenssin hillitsemiseksi tulisi tehdä ja investoida enemmän kaikissa maissa. Mikrobilääkeresistenssi ei myöskään tunne maiden rajoja, joten maiden välinen yhteistyö resistenssin torjunnassa on tärkeää”, sanoo THL:n erikoistutkija Kati Räisänen THL:n tiedotteessa.

Lue seuraavaksi: