Viime vuonna saatiin yhä useammin lukea uutisia siitä, kuinka terveydenhuollot tietojärjestelmät joutuivat hyökkäysten kohteiksi. Maailmalta kuultiin, että etenkin sairaaloita piinataan entistä enemmän kiristyshaittaohjelmilla. Suomessa suurin pommi oli psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen varastaminen.

Tästä huolimatta vain viisi prosenttia suomalaisista sanoo, ettei luota lainkaan julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietoturvaan. Yksityisille toimijoille vastaava luku on kahdeksan prosenttia. Asiaa on selvittänyt joulukuussa tehdyssä kyselyssä Deloitte.

Tuhannelta täysi-ikäiseltä suomalaiselta yksityishenkilöltä kysyttiin heidän luottamustaan siihen, ovatko heidän potilas- ja muut henkilötiedot turvassa tietomurtojen varalta Suomen julkisen sektorin ja yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla.

– Kyselytulos osoittaa, ettei viimeaikainen psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistunut tietoturvarikos ole romuttanut suomalaisten luottamusta julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietosuojaan. Luottamuksen ylläpitäminen ja sen kasvattaminen vaatii kuitenkin entistä huolellisempaa potilastietojen säilyttämistä ja kirjaamista, Deloitten kyberturvallisuuspalveluista vastaava johtaja Antti Herrala sanoo tiedotteessa.

Hän toteaa, että kyberrikollisten näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat erityisen houkuttelevia kohteita: – Niillä on hallussaan iso määrä henkilö- ja potilastietoja, jotka ovat arvokasta valuuttaa pimeillä markkinoilla.

Ylipäänsä suomalaiset ovat muutenkin muihin Pohjoismaihin verrattuna luottavaisempia ja myönteisempiä teknologian suhteen. Suomalaiset suhtautuvat esimerkiksi koronavilkku-sovellukseen muita pohjoismaalaisia myönteisemmin. Yli puolet (55 %) suomalaisista kannattaa sovelluksen käyttöä ja vain reilu viidennes (23 %) vastustaa sitä. Muissa Pohjoismaissa kansalaiset ja lainsäätäjät olivat huolestuneempia sovelluksen tietoturvaan ja yksityisyydensuojaan liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi Ruotsissa vastustus (35 %) koronasovellusta kohtaan oli lähes yhtä suurta kuin sen kannatus. (34 %).

Vaikka organisaatiot pyrkivät vastaamaan tietoturvan haasteisiin, Herrala muistuttaa kuitenkin, että yksikin heikko lenkki voi riittää.

– Valitettavan usein tietomurroissa onnistutaan siksi, että yksittäinen käyttäjä mahdollistaa rikoksen oman tietämättömyyden, huolimattomuuden, varomattomuuden tai optimistisuuden vuoksi. Välttyäksemme tietomurroilta tulisi jokaisen digilaitetta käyttävän ymmärtää oma vastuunsa, hän toteaa.

Herrala sanoo, että viranomaisten ja toimijoiden on syytä pohtia tarkkaan, onko kuluttajien luottamus ansaittua ja myös osoittautua sen arvoisiksi: – Luottamuksen kariutuminen rapauttaa pitkällä tähtäimellä myös yhteiskuntaamme tai yksittäistä toimialaa ja sen uskottavuutta.

Lue myös: