Odotukset olivat korkealla, kun hallitus teki selkoa toimenpiteistä, jotka perustuivat terveydenhuollon asiantuntijoiden ja Hetemäen muistion kannanottoihin yhteiskunnan avaamisesta (5.5.). Uusi normaali –hybridistrategia ei ole sopusoinnussa yhteiskunnan avaamistoimien ja toisaalta väestön terveyden suojelemisen tavoitteissaan.

Tartuntatautilaki ja poikkeustila tahdittavat väistämättä ymmärtämystämme. Monet toivovat Suomen löytävän tasapainon – säännöt ja riittävät toiminnot – kahden tavoitteen välille. Professorien ja tutkijoiden kannanotto (6.5.) tukahduttamisstrategian eduista Suomen koronatilanteessa jäi liian vähälle huomiolle.

Suomalaisia tulisi nyt testata kymmenkertaisesti siihen verrattuna, mitä nyt on tehty.

Yksittäiselle lääkärille lähtölaukaus exit-strategialle on potilaan esittämä kysymys, onko mulla koronaa vai ei. Yhteiskunnan ja koko tulevaisuutemme kannalta on järjetöntä, että emme vielä tässäkään vaiheessa loppukevättä tiedä, onko Suomessa tauti pyyhkäissyt todellakin vain alle kolme prosenttia väestöstä, löytyykö vasta-aineita ja koronan sairastaneita enemmän, ja kuinka paljon.

Tälläkin prosenttiluvulla Suomessa pitäisi olla 165 500 koronainfektion sairastanutta, kun samaan aikaan viranomaiset kertovat, että todennettuja koronatautitapauksia on 5 962 (7.5.).

Suomalaisia tulisi nyt testata kymmenkertaisesti siihen verrattuna, mitä nyt on tehty. Olemme testauksen toteuttamisessa jääneet jälkeen. Suomea ei luokitella 20 parhaan maan joukkoon korona-epidemian hallinnassa.

Suomessa on nyt enemmän koronaa kuin oli ennen poikkeustoimiin ryhtymistä. Tautitapaukset lisääntyvät edelleen päivittäin keskimäärin sadalla uudella koronatartunnalla, ja Helsingissä tautitiheys on lähes sama kuin Tukholmassa (315 vs. 380 / 100 000 as, 6.5.).

Tautitapausten jäljittäminen onnistuu vain, jos on joku, mitä lähteä seuraamaan. Tähän asti tehty jäljitys on käytännössä lähtenyt liikkeelle sairaalahoitoon päätyneistä vahvistetuista koronatartunnoista.

Suomen exit-strategian kaivattu uusi pelintekijä on nyt löytää mahdollisimman nopeasti nuo aikaisemman strategian vuoksi huomaamatta jääneet tartuntaketjut. Oletettavasti meidän nykyiset vahvistetut tautitapaukset, joista nyt 162 on sairaalahoidossa, eivät ole yksin päivittäisten uusien koronatartuntojen lähteenä ja epidemiatilan ylläpitäjänä.

Käytännössä exit by testing -strategia tarkoittaa, että toukokuussa sellaiset henkilöt hakeutuvat vasta-ainetesteihin, jotka ovat alkuvuoden aikana oman tai läheisensä muistikuvan, tai aikaisemman sairauskäyntimerkinnän mukaan, sairastaneet koronaan sopivia oireita (hengitys-, GI-kanava-, maku,-haju-, tai muu -oire, kipu NAS), kuumeen kanssa tai ilman. Näillä henkilöillä testin ennakko-olettama (pre-test probability) on merkitsevästi parempi kuin väestössä yleisesti.

Mikäli vasta-aine testi on negatiivinen, ja potilas on terve ja oireeton, jatkotoimenpiteitä ei tarvita. Henkilö ei ole sairastanut tämän talven koronaa, niin että hänen immuunipuolustuksessaan olisi siitä nykytestillä arvioituna jäänyt merkki.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla täällä saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.

Jos vasta-ainetestin tulos on positiivinen, lääkärin tulee myös arvioida testatulla henkilöllä akuutin tai pitkittyneen koronainfektion mahdollisuus, ja määrätä tarvittaessa lisä-PRC-testi ja kirjata jatkosuunnitelma. Samalla testin tehnyt terveydenhuollon toimipiste voi käynnistää tartuntaketjun arvion ja siihen liittyvien selvittelyt.

Pitäisi olla selvää, että korona-testaus olisi ilmainen jokaiselle suomalaiselle.

On täysin oletettavaa, että joku oireeton kantaja löytyy läheltä tai kaukaa tätä todettua vasta-ainepositiivista henkilöä. Näin aikaisemmin tunnistamattomat tartuntaketjut saadaan kiinni. Toiminta on rationaalista ja tukee vahvasti myös riskiryhmien suojaamista siihen asti, että rokote saadaan. Me tarvitsemme täsmällisempää korona-tilannekuvaa myös terveydenhuollon kantokyvyn ja eri potilasryhmien hoitosuunnitelmien jatkoarvioon, ja suomalaisten talouden ja elämänlaadun parantamiseksi.

Pitäisi olla selvää, että korona-testaus olisi ilmainen jokaiselle suomalaiselle. Walk or drive in –mittapisteitä tulisikin olla jokaisessa terveydenhuollon toimipisteessä. Ammattitaitoista henkilökuntaa pitää voida nopeasti resurssoida vasta-ainetestien näytteenottoon ja jatkotoimenpiteisiin. Nykytieto covid-19 infektion maltillisesta taudinkuvasta valtaosalla tartunnan saaneista tukee taudin primaaridiagnostiikan, jäljittämisen toimenpiteiden ja hoidon painopisteen siirtymistä perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon, missä kansanterveydellinen erityisosaaminen korostuu epidemian jatkohallinnassa.

Exit by testing -strategiassa oireettomat kantajat eivät jää ”haamu-sloganiksi”, vaan infektion tunnistaminen tehostuu jäljityksen tehostumisen kautta. Muut maailmalaajuisesti käytössä olevat epidemian leviämistä estävät toimet, kuten hyvä hygienia, etäisyyden huomioiminen, oireisten testaaminen ja suojamaskien käyttö julkisilla paikoilla ja hoivatyössä säilyvät kivijalkana epidemian hallinnassa. On täysin tavoiteltavaa, että näillä keinoilla yhteiskunnan toimintojen avaaminen on syksyyn mennessä mahdollista.

Maria Juusela, LT

Erikoislääkäri, Espoo

Lue lisää aiheesta: