Kroonista kipua lääkitään aiempaa enemmän opioidien avulla, mikä näkyy työkyvyttömyyseläkehakemuksissa.

– Kipulääkitykset ovat jykeviä, ja niitä käytetään paljon. Joskus on vaikea tietää, kumpi on tärkeämpi syy työkyvyttömyys­eläkeperusteissa, itse sairaus vai kipulääkitys, sanoo työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.

Hänen mukaansa myös kipulääkevieroitukset tulevat vastaan eläkehakemuksissa.

– Lääkkeisiin voi jäädä vahvasti kiinni, ja lääkemäärien vähentäminen on usein vaikeaa.

Tilanne on ongelmallinen, koska etenkin potilasjärjestöt reagoivat vahvasti lääkkeiden käytön vähentämiseen. Lääkärit puolestaan ovat tulleet aiempaa varovaisemmiksi määräämään vahvoja kipulääkkeitä.

– Suomalaisessa kivunhoidossa mättää jokin vahvasti. Lääkkeellinen kivunhoito on hallitsevaa. Lääkkeetön kivunhoito puolestaan on hyvin pienessä roolissa eläkehakemuksiin liittyvissä lausunnoissa ja potilaskertomuksissa.

Schugkin mielestä Suomessa on liian vähän kipupoliklinikoita, ja ne ovat ylikuormittuneita.

– Lääkkeetön kivunhoito voitaisiin huomioida tehokkaammin jo perusterveydenhuollossa.

Lääkkeetön kivunhoito on hyvin pienessä roolissa.

Kipu ilmiönä on yleistynyt, ja ihmisillä on aiempaa selkeästi enemmän alueellisia kipuoireyhtymiä (CRPS), joille ei ole perinteistä lääketieteellistä selitystä. CRPS reagoi huonosti lääkkeellisiinkään hoitoihin.

– Potilas ja lääkäri ovat yhtä epätoivoisia tilanteessa, jossa mikään ei tunnu auttavan kipuun.

Kipulääkityksen voimakas yleistyminen näkyy myös tapaturmapuolella.

– Kun kivun tavanomainen lääkitys ei auta, lyödään pöytään jotain jykevämpää.

Schugkin mukaan kipua kohtaavien lääkäreiden pitäisi perehtyä huolella Käypä hoito -suosituksiin. Ongelmana on, että usein omalla paikkakunnalla ei ole tarjolla tarpeeksi lääkkeetöntä hoitoa.

Suurimmalla osalla potilaista kipulääkkeiden purkaminen onnistuu ilman erillistä vieroitushoitoa.

Syy työkyvyn heikentymiseen voi johtua myös lääkkeiden yhteiskäytöstä.

Yleisimmät syyt hakea työkyvyttömyyseläkettä ovat mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Monet hakijoista kärsivät molemmista ja käyttävät sekä kipulääkkeitä että masennuslääkkeitä.

– Lääkkeiden sivuvaikutusten merkitystä voi olla erittäin vaikea arvioida, syy työkyvyn heikentymiseen voi johtua myös lääkkeiden yhteiskäytöstä.

Työkyvyttömyyseläkehakemus tulee yhä useammin opioidien väärinkäyttäjältä, joka tyypillisesti on myös päihderiippuvainen. Schugk on nähnyt lääkkeiden väärinkäytön lisääntymisen konkreettisesti kotikulmillaan Hämeenlinnassa.

– Minulla on tapana koiraa ulkoiluttaessani kerätä roskia. Valitettavan usein löydetty roska on tyhjä kipulääkeliuska.

Schugk ei silti usko, että Suomessa mennään väärinkäytössä niin pitkälle kuin Yhdysvalloissa.

– On vaikea kuvitella niin synkkää tilannetta.

Lue lisää kivunhoidosta:

400 000 suomalaista asuu alueilla, joilla ei tarjota kunnon saattohoitoa – Hoitajat ja lääkärit vaativat saattohoidon turvaamista hallitusohjelmaan (MU 15.5.2019)

Tyksissä alkaa tutkimus ultraäänen hyödyntämisestä luuston kasvainten kivunhoidossa (MU 26.2.2019)