Noin 20 prosentilla lapsista ja nuorista esiintyy mielenterveyshäiriöiden häiriöitä. Kymmenellä prosentilla kyse on merkittävästi tunne-elämää, sosiaalista toimintaa ja toimintakykyä hankaloittavasta häiriöstä. Jopa puolet aikuisten mielenterveyden häiriöistä saa alkunsa ennen 14 ikävuotta.

Vuosittain Husin lastenpsykiatriassa on hoidossa noin 8 000 lasta alle 13-vuotiasta lasta. Vakavat mielenterveyden häiriöt vaativat erikoissairaanhoitoa ja sen tarjoamia näyttöön perustuvia menetelmiä.

– Ahdistus ja käyttäytymisen säätelyn pulmat alkavat usein alakouluiässä. Hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana lähetteiden määrä lastenpsykiatriassa on kaksinkertaistunut. Olemme etsineet keinoja puuttua lapsen oireiluun jo ennen kuin tilanne päätyy siihen pisteeseen, että lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon, Husin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari sanoo tiedotteessa.

Hus Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrinen Hyks Varhain Lapset -työryhmä tarjoaa lastenpsykiatrista apua 6–12-vuotiaiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä ja Vantaalla.

Lastenpsykiatrisia ongelmia ratkotaan matalalla kynnyksellä lapsen arkiympäristössä, jolloin lähetettä erikoissairaanhoitoon ei tarvita. Työryhmän tavoitteena on vaikuttaa kasvavaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen.

– Varhaiset ja lapsen omassa ympäristössä toteutettavat tukitoimet tulisi saada mahdollisimman laajasti käyttöön. Riittävä tuki, lapsen tilanteen kuunteleminen ja arkisetkin elinympäristöön kohdistuvat toimet voivat helpottaa lapsen oloa huomattavasti, ja ehkäistä myöhempää erikoissairaanhoidon tarvetta. Näitä palveluita pitäisi olla lapsille saatavilla huomattavasti enemmän, toteaa ylihoitaja Katriina Anttila.

Työryhmän sairaanhoitajat, joilla on vankka osaaminen lastenpsykiatristen häiriöiden hoidosta, osallistuvat koulu- tai päiväkotitilanteisiin, joissa lapsella esiintyy ongelmia. Työryhmä ratkoo muun muassa koulupoissaoloihin, toimintakyvyn laskuun, levottomuuteen, kaverisuhteisiin, mielialan laskuun ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita.

Sairaanhoitajat suunnittelevat yhdessä vanhemman, opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa keinoja lapsen tukemiseksi. Ratkaisut löytyvät usein lapsen arjesta. Erityisen tärkeää on kuunnella tarkasti lapsen kokemusta tilanteestaan.

Perhe- ja kaverisuhteiden merkitys lapsen mielenterveydelle on merkittävä. Ne vaikuttavat häiriöiden syntyyn ja ovat oleellinen tekijä toipumisprosessissa.

– Työryhmä pyrkii keskustelun ja kysymysten avulla etsimään ratkaisuja yhteistyössä lapsen ja hänen kanssaan toimivien aikuisten kesken. Jos lapsella on vaikeaa kaverisuhteissa, voi lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja havainnoida välituntitilanteita ja lasten välistä vuorovaikutusta. Näin välitunnilla syntyneitä kiusaamistilanteita päästään miettimään yhdessä lapsen, opettajan ja vanhempien kesken, kertoo työryhmää luotsaava osastonhoitaja Sanna Roiha.

Perheellä ja lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä rooli lasten mielenterveyden tukemisessa. Kaikki lapset ovat joskus jännittyneitä tai peloissaan. Koulun tai päiväkodin työntekijän on tärkeää osata arvioida, milloin pelkkä perheen tai arjen tuki ei riitä.

Myönteinen palaute on lapselle tärkeää, ja se auttaa motivoitumaan uusien taitojen opetteluun.

– Levotonta lasta voidaan tukea koulussa suunnittelemalla oppimisympäristö rauhalliseksi. Ohjeiden pitää olla yksinkertaisia ja selkeitä. Kädessä puristeltava pallo, tai vaikkapa sinitarran pala, voivat toimia keskittymisen apuvälineenä, Roiha sanoo.

– Vastuu lapsen hyvinvoinnista on kaikilla hänen ympärillään olevilla aikuisilla. Lasten tulee saada konkreettista apua arjen ongelmatilanteisiin. Näin voidaan ehkäistä monimutkaisempien, toimintakykyä haittaavien häiriöiden syntymistä, Repokari toteaa.