Vaikka Suomessa kaikki potilaat saavat taustoista riippumatta samaa lääketieteellisestä hoitoa, parantavat vanhempien suuremmat tulot lapsen syövästä selviytymisen todennäköisyyttä noin 30 prosenttia. Asia selviää Sylva-säätiön raportista, jossa tarkastellaan tilastollisesti sitä, kuinka sosioekonominen tausta lisää syöpään sairastuneen lapsen menehtymisriskiä.

Tilastoista kävi ilmi, että jos sata lasta sairastuu syöpään ja heidän vanhempansa kuuluvat ylimpään tuloluokkaan, on viiden vuoden kuluttua sairastumisesta elossa 86 lasta. Matalammassa tuloluokassa elossa olevien määrä on vastaavasti 79 lasta.

– Raportin tarkoitus on toimia keskustelunavaajana ja ymmärryksen lisääjänä. Lapsen syöpä koskettaa montaa eri toimijaa ja instituutiota yhteiskunnassa, ja raportti tuo esiin kuinka eri tavoin eriarvoisuus selviytymisessä näyttäytyy. Tutkimus auttaa meitä löytämään kipupisteet, joihin tarttumalla estämme perheiden jäämisen yksin ja pystymme tarjoamaan kaikille oikea-aikaista tukea, Sylva-säätiön tutkimusjohtaja Antti Karjalainen sanoo tiedotteessa.

Toistaiseksi ilmiötä selittävää tutkimusta on vielä vähän. Kansainvälisten ja suomalaisten aineistojen pohjalta kuitenkin tiedetään, ettei terveys jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken.

Sylva-säätiön teettämä raportti tarjoaa eri asiantuntijoiden näkökulmia, joiden avulla voidaan alkaa etsiä selitystä lasten syöpäkuolleisuuden eriarvoisuudelle. Eriarvoisuustutkijoiden mukaan todennäköisin selitys löytyy perheiden olosuhteista ja heitä ympäröivistä rakenteista.

– Hyvätuloisissa perheissä sairastetaan matalatuloisia perheitä vähemmän ja eletään pidempään; myös lapsilla perheen tulotaso on yhteydessä terveydentilaan, joten tulisi tutkia, missä määrin muu sairastavuus on yhteydessä korkeampaan kuolleisuuteen. Hyvätuloisissa perheissä osataan kenties hanakammin myös vaatia lisäpalveluja, ja siten syöpä mahdollisesti diagnosoidaan varhaisemmassa vaiheessa, kertoo sosiologian dosentti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Maria Vaalavuo raportissa.

Vaalavuon mukaan korkeammin koulutetuilla ja parempituloisilla perheillä on ympärillään korkeakoulutettujen verkosto, joka voi parhaimmillaan tarjota laajamittaisen tuen perheelle. Korkeasti koulutetut voivat myös osata kaivaa itse tietoa uusista tutkimustuloksista.

Alun perin väitöskirjaansa varten havainnon vanhempien tulojen vaikutuksista lapsen selviytymiseen tehnyt lääkäri Anniina Kyrönlahti pohti, voisiko syy löytyä perheiden terveyslukutaidoista, eli siitä, kuinka hyvin pystyy tulkitsemaan ja ymmärtämään terveyteen liittyvää tietoa ja esimerkiksi lääkärin antamia hoito-ohjeita.

– Jos ei ole tottunut omaksumaan uutta tietoa, voi olla hankala ymmärtää, mitä lääkäri sanoo. Myös kynnys kysyä voi olla korkeampi. Vähän koulutettu saattaa koulutettua todennäköisemmin hyväksyä sen, että osa tiedosta menee ohi, Kyrönlahti sanoo tiedotteessa.

Raporttiin haasteltiin eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita pyydettiin esittämään mahdollisia selityksiä Kyrönlahden kuvaamalle ilmiölle. Vaalavuon ja Kyrönlahden lisäksi oman näkemyksensä antoivat Turun yliopistollisen sairaalan lastentautien ja lasten hematologian osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki, Turun yliopistollisen sairaalan kuntoutusohjaaja Kristiina Poikela, valtiotieteiden tohtori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Anna-Maria Isola, Kuopion yliopistollisen sairaalan psykologi Krista Koivula sekä Helsingin yliopiston evoluutiobiologian dosentti ja ekologian professori Emma Vitikainen.

Vuoden 2021 aikana Sylvan tutkimukset tulevat pureutumaan syvemmälle psykososiaalisen tuen tutkimukseen, syöpäpotilaiden ja läheisten tarpeiden ymmärtämiseen sekä syöpäsairauden talousvaikutuksiin vanhempien näkökulmasta. Uuden tutkimustiedon avulla pystytään parantamaan perheiden psykososiaalista tukea, hoitokäytäntöjä ja tukimalleja ja niiden kautta parantumismahdollisuuksia kaikille lapsille ja perheille.

Lue myös: