Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon ammattilaiset tarvitsevat lisää koulutusta elämän loppuvaiheen hoitoon, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä.

Vanhuspalvelujen tila 2020 -seurantakyselyssä selvitettiin iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon henkilöstön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Arvioita kysyttiin yksiköiden esihenkilöiltä. Lisäksi selvitettiin henkilöstön täydennyskoulutusta.

Ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden esihenkilöistä 56 prosenttia arvioi, että henkilöstö osaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon hyvin. Kotihoidon esihenkilöistä näin arvioi vain 22 prosenttia.

”Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä kuoleminen on tavallisempaa kuin kotona, joten koulutukseen on saatettu panostaa enemmän. Työtä tehdään myös yhdessä kokeneempien hoitajien kanssa, jolloin osaaminen karttuu. Kotihoidossa asiakkaan luona toimitaan usein yksin”, arvioi johtava asiantuntija Teija Hammar THL:stä tiedotteessa.

Fyysisiä oireita osataan hoitaa paremmin

Kivun hoidon, muun oirehoidon ja lääkehoidon osaaminen arvioitiin yksiköissä pääosin hyväksi.

”Fyysisten oireiden hoito osataan yleensä paremmin kuin psykososiaalisten, henkisten ja hengellisten tarpeiden tunnistaminen. Myös kuolevan läheisten kohtaamiseen tarvitaan lisää osaamista”, sanoo tutkija Pirita Forsius.

Ympärivuorokautisessa hoidossa ja kotihoidossa työskentelee pääasiassa lähihoitajia. Lähihoitajien osaamisen tarve korostuu öisin ja viikonloppuisin, jolloin sairaanhoitajia on yksiköissä erityisen vähän.

Palliatiivisessa hoidossa hoitajien tulee osata tunnistaa lähestyvä kuolema, hoitaa kipua ja muita oireita sekä tunnistaa potilaan psykososiaaliset tarpeet. Hoitajan tehtävä on myös havaita, koska apuun tarvitaan palliatiivisen hoidon erityisosaajia.

Alle puolet hoitajista on saanut täydennyskoulutusta

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon opinnot sisältyvät vain lähihoitajien peruskoulutukseen. Sairaanhoitajien koulutuksessa palliatiivisen hoidon opetuksen määrä vaihtelee.

”Vanhuspalveluiden pitäisi tarjota iäkkäille ihmisille niin hyvää hoitoa ja huolenpitoa, että he voisivat elää tutussa asuinpaikassaan myös elämän loppuvaiheessa. Työntekijät tarvitsevat tähän hyvää palliatiivisen hoidon osaamista”, toteaa Forsius.

Kyselyn mukaan valtaosassa yksiköitä alle puolet hoitajista on saanut palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusta. Sairaanhoitajilla täydennyskoulutus on yleisempää kuin lähihoitajilla.

Täydennyskoulutuksen tarjonta on kirjavaa.

”Viime vuonna avattu THL:n Saattohoitopassi-verkkokurssi on suunniteltu valtakunnallisesti yhtenäiseksi täydennyskoulutukseksi. Se sopii etenkin iäkkäiden palveluissa työskenteleville ammattilaisille”, Hammar kertoo.

Lue seuraavaksi: