Keväällä 2020 koronaviruksen levitessä väestössä viranomaiset suosittelivat erityisesti yli 70-vuotiaita välttämään kontakteja toisiin ihmisiin. Tietoa viruksesta, sen aiheuttamasta poikkeustilasta ja rajoitusten velvoittavuudesta tulvi eri tiedotusvälineistä.

Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin yli 77-vuotiaiden jyväskyläläisten kokemuksia ensimmäisestä koronakeväästä. Noin 700 henkilöä vastasi postikyselyssä kysymyksiin koronavirukseen ja siitä aiheutuneeseen poikkeustilaan liittyvästä tiedosta.

Tuloksista ilmeni, että 97 prosenttia osallistujista oli saanut tietoa televisiosta ja 93 prosenttia sanomalehdistä, kun taas internetistä tai sosiaalisesta mediasta tietoa oli saanut alle puolet tutkittavista.

”Iäkkäille ihmisille perinteinen media näyttää edelleen olevan tärkeä tiedonsaantikanava”, toteaa tiedotteessa yliopistonlehtori Johanna Eronen Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Tiedonlähteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka helppoa iäkkäiden ihmisten oli hyödyntää koronavirukseen liittyvää tietoa.

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki, että heidän oli helppo arvioida, miten heidän oma toimintansa vaikuttaa koronavirustartunnan saamiseen tai viruksen leviämiseen. Oman toiminnan arviointi oli vaikeinta kaikkein vanhimmille, yli 87-vuotiaille osallistujille.

Ne, joiden mielestä oman toiminnan arviointi oli helppoa, kertoivat useammin, että koronavirus ja siitä aiheutunut poikkeustila olivat rajoittaneet heitä tekemästä asioita, joita he yleensä tekevät.

”Tämä voi kertoa siitä, että ne ikäihmiset, joilla oli korkein luottamus omiin arviointikykyihinsä, noudattivat tarkimmin rajoituksia eli välttelivät yleisissä tiloissa liikkumista ja toisten ihmisten tapaamista”, Eronen sanoo.

Koronavirukseen liittyvän tiedon luotettavuuden arviointi koettiin haastavammaksi kuin oman toiminnan arviointi. Tämä korostui erityisesti niillä iäkkäillä, joilla digilaitteiden käyttö oli vaikeaa tai mahdotonta.

”Vaikka yhä useampi iäkäs ihminen käyttää digilaitteita ongelmitta, on edelleen tärkeää huomioida tiedon saavutettavuus: se, että olennaisin tieto tavoittaa ymmärrettävässä muodossa myös ne, jotka eivät tietokonetta tai älypuhelinta käytä”, Eronen sanoo.