Hallitus haluaa tiukentaa kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista.

Hallitus esittää, että rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti. Samalla ulkoistamisen ehtoja tiukennettaisiin.

Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-lain velvoitteita jatkettaisiin vuoden 2023 loppuun. Lakien jatkaminen liittyy sote-uudistukseen ja tulevien maakuntien toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Niin sanotulla rajoituslailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja.

Rajoituslaki edellyttää, että kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisissa sote-palvelujen ulkoistussopimuksissa on irtisanomisehto, jos sopimus on voimassa vuoden 2023 jälkeen.

Hallitus haluaisi, että irtisanomisehto on kirjattava, mikäli sopimuksen ennakoitu vuotuinen arvo ylittäisi 15 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vuosittaisista menoista. Uudella maakunnalla olisi oikeus irtisanoa sopimus vuonna 2024 ja 2025 kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ilman korvausvelvoitetta.

Edellisen hallituksenkin kertaalleen tiukentama rajoituslaki velvoittaa laittamaan ulkoistussopimukseen irtisanomisehdon, kun ulkoistus koskee yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista.

Rajoituslaki myös suitsii kuntien sote-rakennusten pitkäaikaisia käyttöoikeussopimuksia sekä merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon investointeja. Laki koskee hankkeita, joiden arvonlisäverottomat kokonaiskustannukset ylittävät viisi miljoonaa euroa.

Niin sanottu Paras-laki puolestaan velvoittaa kuntia jatkamaan muodostamiaan yhteistoiminta-alueita, joiden väestöpohja on vähintään noin 20 000 asukasta.