Maan hallitus tiettävästi pohtii valmiuslain joidenkin kohtien käyttöönottoa osana koronapandemian torjuntatoimia. Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY) otti keskiviikkona kantaa asiaan.

Yhdistyksen mielestä valmiuslain käyttöönotto voi olla tarpeellista, mikäli tilanne terveydenhuollossa edelleen hankaloituu, mutta lain käyttöönoton tulee olla muuhun taudin torjuntaan suhteutettua ja viimeinen keino.

NLY vaati medialta ja päättäjiltä tähän liittyvää selkeää ja tartuntoja torjuvaa viestintää.

NLY näyttää olevan huolissaan sote-alan työ- ja potilasturvallisuudesta. Se vaati varmistamaan, että käytössä ovat tutkitun tiedon mukaiset parhaat suojaimet ja huolehtimaan työpaikkojen ilmahygieniasta nykyistä tehokkaammin.

”Vähintään FFP2-luokan maskit on otettava käyttöön koko sosiaali- ja terveydenhuollossa työturvallisuuden parantamiseksi sekä potilaiden ja työvoiman turvaamiseksi”, NLY sanoo tiedotteessa.

Yhdistys arvioi, että sairaalojen sisäiset covid-epidemiat ovat nyt todennäköisempiä kuin aiemmin pandemian aikana.

”Suomessa ei ole annettu yleistä suositusta FFP2-maskien käytöstä kaikkialla sosiaali- ja terveystoimessa, vaikka tutkimusnäyttö puhuu tämän keinon puolesta. Nähdäksemme tämän kaltaiset toimet on välttämätöntä tehdä ennen kuin valmiuslain mahdollistamia poikkeustoimia otetaan käyttöön”, NLY:n puheenjohtaja Riku Metsälä sanoo tiedotteessa.

”Valmiuslain soveltamisessa on huomioitava henkilökunnan osaaminen.”

Valmiuslaki saattaa merkitä terveydenhuollon henkilökunnalle pakkotyötä ja työtehtävien vaihtumista.

NLY:n mukaan valmiuslain soveltamisen yhteydessä on huomioitava henkilökunnan aiempi osaaminen.

”Hoitohenkilökunnan mahdollisissa siirroissa toimipisteiden välillä tulee myös aina huomioida riittävä perehdytys ja tuki. Jos valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa henkilökunnan pakkotyötä, tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida työntekijöiden henkilökohtainen resilienssi tilannetta kohtaan ja tarjota vuoroja niitä haluaville pakkotoimien sijasta kompensaatiota vastaan”, yhdistys sanoo.

Valmiuslain soveltaminen johtaa suurella todennäköisyydellä kiireettömän hoidon laajaan lykkäämiseen ja hoitovelan kasvuun.

NLY varoittaa käyttämästä valmiuslakia jononpurkuun. Laki on tarkoitettu ainoastaan kriittisen terveydenhuollon turvaamiseen, se muistuttaa.

”Suomen terveydenhuollossa hoitoon pääsy on ollut jo pitkään hankalassa tilassa ja pandemian myötä yhä hankaloitunut. Henkilökunta on valmiiksi kuormittunutta ja työhyvinvointi on valitettavasti huonolla tolalla monessa työpisteessä. Riippumatta siitä, otetaanko valmiuslaki käyttöön vai ei, tulemme joka tapauksessa tarvitsemaan resurssien parantamista sekä henkilöstön psyykkisen hyvinvoinnin huomioimista laajasti koko sotessa”, yhdistys toteaa.