Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta puoltaa 21 hyvinvointialueiden ja viiden yhteistyöalueen perustamista.

Sote-uudistus on siirtämässä sote-palvelut kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille, joita nyt kutsutaan hyvinvointialueiksi. Samalla siirtyy myös pelastustoimi.

Hyvinvointialueita on tulossa 21, mutta Helsingissä sote-palvelut ovat säilymässä Helsingin kaupungin ja Husin vastuulla. Muutoksen on määrä tapahtua vuoden 2023 alussa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen varmistamiseksi muodostetaan viisi yhteistyöaluetta.

”Hyvinvointialueet muodostetaan pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta ja niiden hallinto perustuu suoraan edustukselliseen demokratiaan eli niillä on vaaleilla valittava aluevaltuusto”, valiokunta toteaa.

Uudistus on valmis etenemään täysistunnon käsittelyyn. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.

Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti ja osa tulisi voimaan heinäkuussa 2021 ja osa maaliskuussa 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa sekä viimeiset tammikuussa 2023.

Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain heti hyvinvointialueiden toimintaan.

Uudenmaan erillisratkaisu perusteltu

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti.

”Hyvinvointialueet muodostavat nykyistä kantokykyisempien toimijoiden yhtenäisen palvelurakenteen, johon kootaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut yhden päätöksenteon, johtamisen ja budjetoinnin alle eli integroidaan saman tahon vastuulle. Näin palvelurakenteen kautta luodaan järjestäjälle kannusteet huolehtia asiakkaan palveluista oikea-aikaisesti ja kustannusvaikuttavasti, kun järjestäjä ei voi siirtää vastuuta toisaalle.”

Valiokunta pitää Uudenmaan erillisratkaisua perusteltuna ottaen huomioon Uudenmaan muita maakuntia merkittävästi suurempi koko ja muista maakunnista poikkeavat olosuhteet.

”Valiokunnan näkemyksen mukaan rakenteellinen integraatio mahdollistaa myös nykyjärjestelmää merkittävästi paremmin palvelujen toiminnallisen uudistamisen sekä peruspalvelujen vahvistamisen, kun vastuu kokonaisuudesta on yhdellä toimijalla. Vaikka Uudellamaalla ei muodostu samalla tavoin integroitua palvelurakennetta, myös siellä muodostetaan nykyistä kantokykyisempiä järjestäjiä.”

Nämä muutokset Lohi nostaa esiin

Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk) nosti tiedotustilaisuudessa esiin muutoksia, joita sote-esitykseen on tehty. Näitä ovat virkalääkärivaatimus, sopimusten mitätöimisvaatimus sekä kuntien omaisuusjärjestelyjä koskeva korvaussääntely.

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta, että kunnan taloudellista itsehallintoa turvaavaa säännöstä täydennetään. Perustuslakivaliokunta huomautti, että kunnan oikeus korvauksen saamiseen on sidottu vain kunnallisveroprosentin laskennalliseen korotustarpeeseen.”

”Valiokunta ehdottaa, että kunnalla on oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka momentin mukainen korvausraja ei ylittyisi, jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.”

Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi hyvinvointialueelle siirtyvien yksityisen palveluntuottajan kanssa tehtyjen sopimusten mitättömyydestä ja irtisanomisesta, jos sopimukset olisivat tulevan lainsäädännön vastaisia.

”Valiokunta ehdottaa, että sopimusten mitättömyyttä ja irtisanomista koskevaa sääntelyä täsmennetään perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Kyseiset sopimukset olisivat kuitenkin edelleen joko suoraan lain nojalla mitättömiä tai irtisanottavissa.”

Virkalääkärivaatimusta muutetaan niin, että mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi.

”Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna muuttaa virkalääkärivaatimusta koskevaa sääntelyä siten, että potilaan sairaalaan ottaminen, siihen liittyvä erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisivat hyvinvointialueen vastuulla, mutta mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi, kuten hallituksen esityksessä esitettiin”, valiokunta toteaa.

”Valiokunnan ehdottaman muutoksen johdosta hyvinvointialue voi joustavammin harkita, käyttääkö tehtävässä virkasuhteista lääkäriä tai hammaslääkäriä vai hyvinvointialueeseen työsuhteessa oleva lääkäriä tai hammaslääkäriä. Näitä tehtäviä hyvinvointialue ei kuitenkaan voi antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi.”

Julkinen vs. yksityinen

Julkisen ja yksityisen yhteistyötä ei Lohen mukaan rajata, ellei lainsäädännöstä toisin johdu. Valiokunta halusi täsmentää muutamien pykälien tulkintaa, jotka liittyvät yhteistyöhön.

Lohen mukaan valiokunta otti ”kirkkaan tulkintalinjan” siitä, että mitään prosenttirajaa julkisen ja yksityisen välillä ei ole sekä siitä, että tietyillä erikoisaloilla palvelut voidaan hankkia kokonaisuudessaankin yksityiseltä.

Myös neuvolakysymystä sivuttiin Lohen mukaan ja valiokunta painotti, etteivät neuvolapalvelut saa lähteä eriytymään.

Lohen mukaan ”hieman poikkeuksellisesti” nousi esiin muutamia erityiskysymyksiä, kuten Sydänsairaala, joka on ollut paljon julkisuudessa. Sydänsairaalan jatko halutaan Lohen mukaan turvata.

Erityinen kysymys on myös muun muassa Kemin ulkoistettu keskussairaala, jonka kohtalosta on ollut epäselvyyttä esityksen mitätöintipykälän takia. Lainsäädäntöön sisältyy 10 vuoden määräaika, mutta valiokunta halusi Lohen mukaan hyväksyä erillisen lausuman, että lainsäädännöllä turvataan Kemin palvelut.

Lohi kertoo saaneensa tänään tiedon, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää välittömästi lausuman perusteella lainsäädännön uudistamisen, jolla turvataan näiden sairaaloiden palvelut. Lohi viittasi Kemin sairaalan lisäksi toiseen sairaalaan, Savonlinnan keskussairaalaan.

Valiokunta korostaa uudistuksen tavoitetta yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä alueellisesti että yksilötasolla siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä.

Myös peruspalvelujen vahvistamisen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta keskeistä.

Lue myös: