Valinnanvapaus herätti pelon kulujen kasvusta

Husin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen arvioi Uuden Suomen blogissaan, että hallituksen tavoite 3 miljardin leikkauksesta sote-kulujen kasvuun on mahdoton.

Lehtosen laskelmien mukaan hallituksen mallissa valinnanvapauden piirissä olevien yksityisen terveydenhuollon palveluiden määräksi on laskettu 3 miljardia euroa. Hän esittää, että julkisen terveydenhuollon toimintaa pitäisi sopeuttaa nykyisestä 2,5 miljardilla eurolla, jotta kulut eivät kasva.

Se on Lehtosen mukaan vaikeaa, koska julkinen sektori vastaa esimerkiksi päivystyksistä ja vaikeiden sairauksien hoidosta.

Lehtosen kirjoitus on herättänyt paljon keskustelua sote-asiantuntijoiden keskuudessa ainakin Twitterissä. Moni on toivonut valtioneuvostolta kunnollisia laskelmia valinnanvapauden taloudellisista vaikutuksista. Niin kauan kuin laskelmia ei ole, kokonaisuutta on vaikea hahmottaa.

Sote-uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon asiantuntijaryhmässä mukana oleva Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tanja Saxell ei ota suoraan kantaa Lasse Lehtosen laskelmiin.

Hänen mukaansa on vielä mahdotonta sanoa, miten hallituksen säästötavoitteissa onnistutaan. Esimerkiksi suunnitteilla olevat kansalliset ICT-järjestelmät ovat aivan uudenlaisia.

– Jos laskuissa käytetään esimerkiksi tämänhetkisiä transaktiokustannuksia benchmarkina, se ei välttämättä kerro, mikä kustannus tulee uudessa ICT-infrastruktuurissa olemaan.

Palvelukysynnän kasvu onSaxellin mukaan joka tapauksessa yksi sote-uudistuksen kriittisistä kohdista. Siksi palveluohjaus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

– Yksi kysyntää selittävä tekijä on sote-keskuksen sijainti. Jos keskus sijaitsee lähellä, ihmiset myös käyttävät sen palveluita herkemmin.

Hänen mukaansa tutkimusevidenssi Britanniasta ja Ruotsista todistaa, että valinnanvapausuudistukset voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua.

– Kun potilaat saavat parempaa hoitoa, se voi näkyä pitkällä aikavälillä myös alhaisempina kustannuksina.

Ratkaisuna palvelujen liikakäyttöön voisivat Saxellin mukaan olla korkeammat asiakasmaksut sellaisille asiakasryhmille tai palveluille, joissa esiintyy tarpeetonta käyttöä.

Myös liikelaitosten palvelutarpeen arviointia pitää hyödyntää.

Tanja Saxellin mukaan valinnanvapauden tiedonhallintatarpeet ovat kovat, eikä sote-uudistus onnistu iIman toimivia ICT-ratkaisuja. Jokaisen sote-järjestelmän tasolla ja sen eri osien välillä tiedon pitäisi kulkea esteettä ja sitä pitäisi pystyä vertaamaan ja arvioimaan.

– Tällaisen järjestelmän kehittäminen ja ylläpito on kallista. Siksi pitäisi katsoa pitkän aikavälin kustannushyötyjä, Saxell sanoo.

Sote-uudistuksessa yhtenä lisäkustannuksen vaarana on pidetty myös hallinto- ja transaktiokulujen lisääntymistä. Saxellin mukaan hallinnon keskittyminen maakuntiin ja vastuunsiirto pois kunnilta voivat tuoda myös kustannushyötyjä.

– Päätöksenteko voi olla kustannustehokkaampaa, kun on sote-asioihin keskittyneitä maakuntia eikä suuri määrä kuntia, joilla on paljon erilaisia tehtäviä ja vaihtelevaa sote-osaamista.