Yhä suurempi osa ihmisistä turvaa terveyttään vakuutuksilla. Myös yritykset hankkivat nykyään työntekijöilleen vakuutuksia syövän varalle. Terveydenhuollon rakenteiden muutokset näkyvät yksityisessä syöpäsairaalassa Docratesissa.

– Kaikista asiakkaistamme suomalaisten vakuutuspotilaiden osuus on jo 18 prosenttia. Suomalaisista asiakkaistamme jo joka neljännellä on vakuutus, kertoo Docratesin toimitusjohtaja Ilpo Tolonen.

Hänen mukaansa vakuutuspotilaiden osuus kasvaa nyt nopeimmin. Ihmiset ottavat itse vakuutuksia vakavien sairauksien varalle. Lisäksi markkinoille on tullut yrityksille myytäviä syöpävakuutuksia. Yritykset hankkivat vakuutuksia, koska ne hyötyvät siitä, mitä nopeammin ihmiset palautuvat takaisin työkykyisiksi.

Docrates tunnettiin vuosikymmenen ajan siitä, että sairaala jauhoi tappioita. Pari viime vuotta ovat menneet paremmin. Viime vuonna yhtiön liikevaihto kasvoi 15 prosenttia ja oli reilut 19 miljoonaa euroa. Tilikauden liikevoitto oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli 9 prosenttia. Kahtena edellisenä tilakautena vastaavat prosenttiluvut ovat olleet 7 ja -1.

Syöpäsairaalassa oli lähes 18 000 potilaskäyntiä.

– Viime vuonna ulkomaiden osuus liikevaihdosta nousi liki 40 prosenttiin: kasvua oli 20 prosenttia. Kotimaahan myynti kasvoi 13 prosenttia, Tolonen kertoo.

Sairaalan keskimääräinen veloitus asiakasta kohden on noin 10 000 euroa. Kokonaishoidossa, jossa Docrates vastaa tutkimuksista ja myös hoidosta, tyypillinen lasku on 25 000–35 000 euroa. Muutamien yksittäisen potilaiden kohdalla hinta voi nousta yli sataan tuhanteen euroon, mutta Tolosen mukaan tällöin kyseessä ovat jo kokeelliset hoidot.

Ulkomaista Ruotsin osuus on suurin. Se nappaa koko sairaalan myynnistä neljäsosan, ja ulkomaisille asiakkaille myynnistä noin 66 prosenttia. Ruotsi soveltaa lainsäädännössään EU:n potilasliikkuvuusdirektiiviä. Yksinkertaistaen kuvio menee niin, että potilas saa hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan. Hän maksaa laskunsa ensin itse, jonka jälkeen hänelle korvataan se, mitä hoito olisi maksanut Ruotsin julkisessa terveydenhuollossa.

– Ruotsissa jokaisen sairaalan pitää ilmoittaa hoitoonpääsyajat kuukausittain. Kun jonoa alkaa kertyä, ihmiset hakeutuvat muualle hoitoon, Tolonen toteaa

Hän toivoo, että viimeistään sote-uudistuksessa otettaisiin asiassa Ruotsista mallia.

– Suomessa puhutaan hoidon vaikuttavuudesta ja laadusta. Mielestäni ensimmäinen mittari on se, milloin ihminen pääsee tutkimukseen ja hoitoon. THL on antanut ohjeet jo vuonna 2017, miten syövän hoitoonpääsyajat pitää ilmoittaa. Yksikään julkisen terveydenhuollon sairaala ei tee ilmoituksia ohjeiden mukaan, Tolonen sanoo.

Hänen mukaansa tulevaan sote-lainsäädäntöön tarvitaan velvoittava pykälä siitä, että terveydenhuollon yksiköt ilmoittavat hoitojonojen pituudesta.

Korona näkyy ja tuntuu myös Doctaresissa. Myynti sujui ennätysmerkeissä maaliskuun puoliväliin saakka. Sitten tuli stoppi. Huhti-toukokuussa myynti laski reilut 20 prosenttia verrattuna vuotta aiempaan ajankohtaan.

Samaan aikaan yhtiöllä oli takanaan historiallisen suuret investoinnit. Alkuvuonna valmistuivat tiloihin ja laitteistoihin tehdyt yli yhdeksän miljoonan euron investoinnit.

Maksukykyä ja kassaa turvatakseen yhtiö turvautui muun muassa määräaikaisiin lomautuksiin. Nyt pahin näyttäisi olevan takana.

– Tammi-elokuussa myynti on laskenut vain seitsemän prosenttia. Todennäköisesti yllämme positiiviseen tulokseen. Samaan ei päästä kuin viime vuonna, mutta tappiolle emme mene, Tolonen ennustaa.

Eniten on pudonnut myynti ulkomaille, yli 20 prosenttia. Tolosen mukaan esimerkiksi Ruotsissa elää tiukasti käsitys, että Suomeen ei pääse matkustusrajoitteiden takia. Näin ei tilanne käytännössä ole. Kun potilaalla on Docratesin hoitotodistus, Suomeen tulossa ei ole ollut ongelmia.

Ulkomailta tulevat potilaat hoidetaan eristyksissä, ja heidät on koronatestattu.

– Meillä ei ole ollut yhtään koronatapausta, Tolonen sanoo.

Hallituksen kaavailema sote-uudistus askarruttaa Tolosta. Hän toimii myös alaa edustavan Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtajana.

– Tulevien maakuntien paikallispäättäjiltä viedään valtaa pois: he eivät voi vapaasti päättää sote-tuotannon järjestämisestä.

Tolonen viittaa siihen, että jatkossa maakunnat olisivat tiukasti sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Yksityisellä puolella pelätään, että ostopalvelut ja ulkoistukset loppuisivat saman tien.

– Tulevassa sotessa pitää säilyttää oikeus tehdä paikallisia päätöksiä. Ei voi olla niin, että Helsingissä tiedetään parhaiten, miten esimerkiksi Seinäjoella pitää palvelut pitää järjestää, Tolonen sanoo.