Väkivaltaa kohdanneiden lasten tuen ja hoidon järjestäminen vaatii Suomessa parempaa koordinointia. Jo käytössä olevien työmenetelmien rinnalle tarvitaan lisäksi uusia arviointi- ja hoitomenetelmiä tilanteisiin, joissa lapsi on kokenut väkivaltaa ja tarvitaan korjaavaa työotetta.

Näitä ryhdytään nyt työstämään THL:ssä käynnistyneessä Barnahus-hankkeessa.

Lapsiin kohdistuva väkivalta on vuosikymmenten saatossa vähentynyt, mutta emotionaalinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta ovat yhä osa huolestuttavan monen lapsen ja nuorten elämää. Tämä ilmeni muun muassa vuoden 2019 Kouluterveyskyselystä, jossa painotettiin kysymyksiä lasten kokemasta väkivallasta.

Barnahus-hankkeen tavoitteena on varmistaa lapsille lapsikeskeinen, moniammatillinen ja viiveetön seksuaali- ja väkivaltarikosten tutkintaprosessi sekä varmistaa lapselle ja perheelle riittävä ja oikea-aikainen tuki ja hoito.

Monialaista työtä on kehitetty aiemminkin LASTA-mallissa sekä yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivissa viidessä erikoistuneessa yksikössä, mutta alueellisissa käytännöissä on yhä huomattavaa vaihtelua.

Hankkeen aikana onkin tarkoitus mallintaa väkivaltaa kokeneiden lasten alueelliset hoitopolut, hoidon porrastuksen mallit ja eri toimijoiden roolit hoitoketjuissa. Jokaisella yliopistosairaaloiden erityisvastuualueella tulee työskentelemään Barnahus-asiantuntija alueellisena koordinaattorina.

Hankkeessa kokeillaan muissa Pohjoismaissa käytössä olevia näyttöön perustuvia tuen ja hoidon työmalleja sekä koulutetaan ammattilaisia näiden käyttöön palvelujärjestelmän eri tasoilla.

Jalkautetut työ- ja toimintamallit juurrutetaan toimintakauden aikana osaksi olemassa olevia palvelurakenteita siten, että ne jäävät elämään myös hankekauden jälkeen.

Lisäksi rakennetaan maksuton verkkokoulutuskokonaisuus ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä mukaan lukien varhaiskasvatus, koulu, neuvola, lastensuojelu ja kolmannen sektorin toimijat.

Barnahus-hanke nivoutuu meneillään olevaan OT-keskusten kehitystyöhön. Yhteistyötä rakennetaan seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden Seri-keskusten ja perhekeskusten kanssa. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Hankkeessa myös rakennetaan ja vahvistetaan lapsikeskeisiä, lapsen oikeuksien mukaisia sekä näyttöön pohjautuvia toimintatapoja rikosepäilyjen tutkintavaiheeseen. Tällä hetkellä keskeisiä haasteita ovat muun muassa rikostutkinnan ja oikeusprosessin pitkä kesto sekä esitutkinnan ja lastensuojelun prosessien eritahtisuus.

Lapsiin kohdistuneisiin väkivaltarikosepäilyihin tulisi jo varhaisessa vaiheessa, heti viranomaisille tehdyn ilmoituksen jälkeen, liittyä laaja tiedonkeruu ja -vaihto sekä monialainen yhteistyö poliisin, syyttäjän, lastensuojelun sekä terveydenhuollon välillä, THL:n tiedotteessa todetaan.